Sidosryhmäviestinnän organisointi fuusiossa
Saloniemi, Mari (2017)
Saloniemi, Mari
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052610315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052610315
Tiivistelmä
Kehittämistyön tavoitteena on selvittää, mitä uuden, fuusion seurauksena syntyneen
organisaation tulisi ottaa huomioon sidosryhmäviestinnän organisoinnissa, jotta muutoksen
jälkeen löydettäisiin yhteiset sidosryhmät, saavutettaisiin niiden luottamus, vahvistettaisiin
yhtiön asiantuntija-asemaa ja saataisiin sitoutettua tärkeimmät sidosryhmät yrityksen toimintaan.
Viestintä itsessään on prosessi, jossa tulkitaan asioiden tilaa ja jossa tämä oma tulkinta välitetään
toisille. Organisaatioviestintä on laaja käsite, joka sisältää muun muassa yrityksen
sisäisen ja ulkoisen markkinoinnin ja tiedotuksen, suhdetoiminnan, työhön perehdytyksen
sekä tuotteisiin ja imagoon liittyvät viestit. Viestintä on parhaimmillaan vuoropuhelua, joka
mahdollistaa strategian jatkuvan muuttumisen ja uudistumisen. Yhden käsityksen mukaan
strategia muotoutuu vasta viestinnässä, strategian laatijan ja sen toteuttajan välisen vuorovaikutuksen
tuloksena. Särkymättömän viestinnän keskiössä ovat sidosryhmät ja niiden tarpeiden
ymmärtäminen. Organisaatio muokkaa toimintaansa siten, että sen on mahdollista
toimia yhä joustavammin muuttuvissa viestintäympäristöissä, voi muokata sidosryhmistään
uskollisia luottojoukkoja.
Maine syntyy sidosryhmäyhteistyöstä, sidosryhmien kokemuksista, niistä kerrotuista tarinoista
ja todellisuuden ja mielikuvien välisestä suhteesta. Julkiset toimijat ovat usein tietotyötä
tekeviä asiantuntijaorganisaatioita, ja niiden maine ja toimintaedellytysten jatkuminen on
usein riippuvainen sidosryhmien käsityksistä. Maine pohjautuu usein siihen, millainen käsitys
sidosryhmillä on siitä, miten organisaation suhtautuu niiden odotuksiin.
Organisaation sidosryhmiin kuuluvat kaikki ryhmät tai yksilöt, joilla voi olla vaikutusta organisaation
toimintaan tai joiden toimintaan organisaatiolla voi olla vaikutusta. Sidosryhmät voivat
olla myös ryhmiä tai yksilöitä, joiden oma menestys riippuu organisaation toiminnasta ja joita
organisaatio tarvitsee ollakseen olemassa. Keskeistä sidosryhmäteoriassa on se, että kaikkien
sidosryhmien tarpeet ovat yhtä tärkeitä ja että organisaatioiden tulisi pyrkiä ymmärtämään
näitä tarpeita ja odotuksia.
Sidosryhmäviestinnän onnistumisen ja särkymättömään viestintään pyrkimisen
kannalta on tärkeää kuunnella sidosryhmiä, niiden tarpeitaan ja odotuksiaan ja pyrkiä
toteuttamaan niiden toiveita. Fuusioitujen organisaatioiden pitää pystyä löytämään
oma yhteinen ja yhtenäinen kulttuuri, joka vahvistaa henkilöstön motivaatiota ja pyrkii kaikella
toiminnallaan tuottamaan lisäarvoa yhteistyökumppaneille. Henkilöstön sitoutuminen yhteiseen
tekemiseen, avoin vuorovaikutus, keskustelu ja palautteen vastaanottaminen ja käsitteleminen
ovat ehdoton edellytys luottojoukkojen syntymiselle ja yrityksen asiantuntijastatuksen
säilymiselle ja vahvistumiselle.
organisaation tulisi ottaa huomioon sidosryhmäviestinnän organisoinnissa, jotta muutoksen
jälkeen löydettäisiin yhteiset sidosryhmät, saavutettaisiin niiden luottamus, vahvistettaisiin
yhtiön asiantuntija-asemaa ja saataisiin sitoutettua tärkeimmät sidosryhmät yrityksen toimintaan.
Viestintä itsessään on prosessi, jossa tulkitaan asioiden tilaa ja jossa tämä oma tulkinta välitetään
toisille. Organisaatioviestintä on laaja käsite, joka sisältää muun muassa yrityksen
sisäisen ja ulkoisen markkinoinnin ja tiedotuksen, suhdetoiminnan, työhön perehdytyksen
sekä tuotteisiin ja imagoon liittyvät viestit. Viestintä on parhaimmillaan vuoropuhelua, joka
mahdollistaa strategian jatkuvan muuttumisen ja uudistumisen. Yhden käsityksen mukaan
strategia muotoutuu vasta viestinnässä, strategian laatijan ja sen toteuttajan välisen vuorovaikutuksen
tuloksena. Särkymättömän viestinnän keskiössä ovat sidosryhmät ja niiden tarpeiden
ymmärtäminen. Organisaatio muokkaa toimintaansa siten, että sen on mahdollista
toimia yhä joustavammin muuttuvissa viestintäympäristöissä, voi muokata sidosryhmistään
uskollisia luottojoukkoja.
Maine syntyy sidosryhmäyhteistyöstä, sidosryhmien kokemuksista, niistä kerrotuista tarinoista
ja todellisuuden ja mielikuvien välisestä suhteesta. Julkiset toimijat ovat usein tietotyötä
tekeviä asiantuntijaorganisaatioita, ja niiden maine ja toimintaedellytysten jatkuminen on
usein riippuvainen sidosryhmien käsityksistä. Maine pohjautuu usein siihen, millainen käsitys
sidosryhmillä on siitä, miten organisaation suhtautuu niiden odotuksiin.
Organisaation sidosryhmiin kuuluvat kaikki ryhmät tai yksilöt, joilla voi olla vaikutusta organisaation
toimintaan tai joiden toimintaan organisaatiolla voi olla vaikutusta. Sidosryhmät voivat
olla myös ryhmiä tai yksilöitä, joiden oma menestys riippuu organisaation toiminnasta ja joita
organisaatio tarvitsee ollakseen olemassa. Keskeistä sidosryhmäteoriassa on se, että kaikkien
sidosryhmien tarpeet ovat yhtä tärkeitä ja että organisaatioiden tulisi pyrkiä ymmärtämään
näitä tarpeita ja odotuksia.
Sidosryhmäviestinnän onnistumisen ja särkymättömään viestintään pyrkimisen
kannalta on tärkeää kuunnella sidosryhmiä, niiden tarpeitaan ja odotuksiaan ja pyrkiä
toteuttamaan niiden toiveita. Fuusioitujen organisaatioiden pitää pystyä löytämään
oma yhteinen ja yhtenäinen kulttuuri, joka vahvistaa henkilöstön motivaatiota ja pyrkii kaikella
toiminnallaan tuottamaan lisäarvoa yhteistyökumppaneille. Henkilöstön sitoutuminen yhteiseen
tekemiseen, avoin vuorovaikutus, keskustelu ja palautteen vastaanottaminen ja käsitteleminen
ovat ehdoton edellytys luottojoukkojen syntymiselle ja yrityksen asiantuntijastatuksen
säilymiselle ja vahvistumiselle.