Rangaistusajan suunnitelmat ja sijoittelupäätökset Helsingin vankilan ulkomaalaisvankien näkökulmasta
Tanninen, Joonas; Nurmi, Jani (2017)
Tanninen, Joonas
Nurmi, Jani
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052410168
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052410168
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa ulkomaalaisvankien rangaistusajan suunnitelmien sekä sijoittelupäätöksien onnistuneisuudesta asiakasnäkökulmasta katsottuna. Tarkoituksena on tuoda esiin ulkomaalaisvankien näkökulmaa ja tyytyväisyyttä heille laadittuihin rangaistusajan suunnitelmiin ja heille tehtyihin sijoittelupäätöksiin. Materiaali on laadittu Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskuksen hyödynnettäväksi tulevia rangaistusajan suunnitelmia laadittaessa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui rangaistusajan suunnitelmien taustalla vaikuttavista What works –ajattelusta ja RNR-teoriasta sivuten myös positiivista kriminologiaa. Lisäksi tarkastelimme ulkomaalaisten määrää, kasvua ja rikollisuutta Suomessa. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Kyselylomakkeeseen oli mahdollista vastata suomen- tai englannin kielellä. Vastaajia oli yhteensä 20. Kysely toteutettiin Helsingin vankilassa.
Kerätyn aineiston perusteella lähes jokaiselle vastaajalle oli laadittu rangaistusajan suunnitelma ja valtaosa osallistui sen laatimiseen. Moni vastaaja koki, etteivät he voineet juurikaan vaikuttaa rangaistusajan suunnitelman sisältöön, vaikka suurin osa tiedosti heiltä vaadittujen tavoitteiden merkityksen. Vaikutusmahdollisuudet heijastuivat myös rangaistusajan suunnitelman tyytymättömyyteen monen osalta. Avolaitossijoittelun edellytykset olivat suurimmilta osin tiedossa ja avolaitossijoittelua oli suurin osa vastaajista hakenutkin. Kotipaikkakunnan sekä työ- ja koulutustaustan huomioon ottaminen sijoittelussa jakoi mielipiteet, kuten myös tyytyväisyys nykyiseen sijoituspaikkaan. Ulkomaalaisvangit olivat mielestään pääosin tasavertaisia suomalaisvankien kanssa ja he pärjäsivät kielitaidollansa henkilökunnan kanssa.
Opinnäytetyö jättää pohdittavaa ulkomaalaisvankien rangaistusajan suunnitelmien kehittämisestä. Ulkomaalaisvankien määrä on ollut useana vuonna kasvussa ja aihe nousee yhä isompaan rooliin tulevaisuudessa. Siksi on tärkeää, että rangaistusajan suunnitelmat tehdään kantaväestön vankeihin nähden tasavertaisesti sekä huolellisesti ja yksilölliset tarpeet huomioiden.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui rangaistusajan suunnitelmien taustalla vaikuttavista What works –ajattelusta ja RNR-teoriasta sivuten myös positiivista kriminologiaa. Lisäksi tarkastelimme ulkomaalaisten määrää, kasvua ja rikollisuutta Suomessa. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Kyselylomakkeeseen oli mahdollista vastata suomen- tai englannin kielellä. Vastaajia oli yhteensä 20. Kysely toteutettiin Helsingin vankilassa.
Kerätyn aineiston perusteella lähes jokaiselle vastaajalle oli laadittu rangaistusajan suunnitelma ja valtaosa osallistui sen laatimiseen. Moni vastaaja koki, etteivät he voineet juurikaan vaikuttaa rangaistusajan suunnitelman sisältöön, vaikka suurin osa tiedosti heiltä vaadittujen tavoitteiden merkityksen. Vaikutusmahdollisuudet heijastuivat myös rangaistusajan suunnitelman tyytymättömyyteen monen osalta. Avolaitossijoittelun edellytykset olivat suurimmilta osin tiedossa ja avolaitossijoittelua oli suurin osa vastaajista hakenutkin. Kotipaikkakunnan sekä työ- ja koulutustaustan huomioon ottaminen sijoittelussa jakoi mielipiteet, kuten myös tyytyväisyys nykyiseen sijoituspaikkaan. Ulkomaalaisvangit olivat mielestään pääosin tasavertaisia suomalaisvankien kanssa ja he pärjäsivät kielitaidollansa henkilökunnan kanssa.
Opinnäytetyö jättää pohdittavaa ulkomaalaisvankien rangaistusajan suunnitelmien kehittämisestä. Ulkomaalaisvankien määrä on ollut useana vuonna kasvussa ja aihe nousee yhä isompaan rooliin tulevaisuudessa. Siksi on tärkeää, että rangaistusajan suunnitelmat tehdään kantaväestön vankeihin nähden tasavertaisesti sekä huolellisesti ja yksilölliset tarpeet huomioiden.