Ruokapalvelujen laatutyö : Tähtäimenä laatukäsikirja
Hallila, Marja (2017)
Hallila, Marja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910768
Tiivistelmä
Työn toimeksiantajana oli Valkeakosken siivous- ja ruokapalvelut RukSi ja työn aihe tuli toimeksiantajalta. Työn tarkoituksena oli teoriaosuudessa avata laadun käsitettä sekä selventää ruoan, ruokapalvelun ja ravitsemuksen laatua. Toimeksiantajalle myös laadittiin teorian, tutkimuksen ja tavoitteiden mukaisesti tulevan laatukäsikirjan runko otsikkotasolla. Laatukäsikirjan avulla halutaan turvata laadun jatkuva läsnäolo aina suunnittelusta toteutukseen. Laatukäsikirjaa voidaan myös pitää yrityksen tai organisaation käyntikorttina, ja sisältö määräytyy organisaation omien tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti.
Työn tutkimusosuus koostuu kahdesta erillisestä tutkimuksesta. Ensimmäisessä osassa tutkittiin, millaisia laatukäsikirjoja tai muita laatutyötä koskevia toimia kunnilta ja kaupungeilta löytyy ruokapalvelujen osalta. Tarkoitus oli saada ideoita omaa työtä koskien. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä oli kysely, joka lähetettiin sähköpostitse. Toinen tutkimus tehtiin toimeksiantajan osoittamille ruokapalvelun esimiehille Valkeakoskella. Tarkoitus oli selvittää asenteita ja suhtautumista laatukäsikirjaa kohtaan. Haluttiin myös selvittää haastateltavien mielestä tärkeitä osa-alueita, joita laatukäsikirjaan tulisi nostaa. Tutkimus oli laadullinen, ja sen tutkimusmenetelmänä toimi haastattelu.
Kyselyyn vastanneista kunnista kahdelta löytyi laatukäsikirja, mutta vain yhdessä se oli aktiivisesti käytössä. Laatutyötä kuitenkin tehtiin ruokapalvelujen parissa, mutta sitä varten ei vain ollut laadittu erillistä käsikirjaa. Vastanneet olivat kuitenkin aiheesta kiinnostuneita. Toisen tutkimuksen tulosten mukaan esimiesten suhtautuminen laatukäsikirjaa kohtaan oli positiivinen. Ajatukset laadusta ja laadukkaista ruokapalveluista olivat melko yhteneviä. Käsitteenä laatukäsikirja oli melko uusi, mutta herätti kuitenkin paljon ajatuksia ja ideoita.
Työn tutkimusosuus koostuu kahdesta erillisestä tutkimuksesta. Ensimmäisessä osassa tutkittiin, millaisia laatukäsikirjoja tai muita laatutyötä koskevia toimia kunnilta ja kaupungeilta löytyy ruokapalvelujen osalta. Tarkoitus oli saada ideoita omaa työtä koskien. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä oli kysely, joka lähetettiin sähköpostitse. Toinen tutkimus tehtiin toimeksiantajan osoittamille ruokapalvelun esimiehille Valkeakoskella. Tarkoitus oli selvittää asenteita ja suhtautumista laatukäsikirjaa kohtaan. Haluttiin myös selvittää haastateltavien mielestä tärkeitä osa-alueita, joita laatukäsikirjaan tulisi nostaa. Tutkimus oli laadullinen, ja sen tutkimusmenetelmänä toimi haastattelu.
Kyselyyn vastanneista kunnista kahdelta löytyi laatukäsikirja, mutta vain yhdessä se oli aktiivisesti käytössä. Laatutyötä kuitenkin tehtiin ruokapalvelujen parissa, mutta sitä varten ei vain ollut laadittu erillistä käsikirjaa. Vastanneet olivat kuitenkin aiheesta kiinnostuneita. Toisen tutkimuksen tulosten mukaan esimiesten suhtautuminen laatukäsikirjaa kohtaan oli positiivinen. Ajatukset laadusta ja laadukkaista ruokapalveluista olivat melko yhteneviä. Käsitteenä laatukäsikirja oli melko uusi, mutta herätti kuitenkin paljon ajatuksia ja ideoita.