Kaupunkisuunnittelun terveysvaikutukset
Höglund, Pipsa; Laitala, Iida (2017)
Höglund, Pipsa
Laitala, Iida
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910789
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910789
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kaupunkisuunnittelun vaikutuksia väestön terveyteen. Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena (n=58). Tavoitteena on edistää kaupunkisuunnittelulla väestön terveyttä. Opinnäytetyö on osa Turun ammattikorkeakoulun PICNIC2-hanketta.
Suomalaisista yhä useampi elää kaupunkimaisessa ympäristössä, joten kaupunkisuunnittelulla on tärkeää vaikuttaa väestön elinympäristöön sekä tulevaisuuteen. Kaupunkisuunnittelun päämääränä on väestön terveyden edistäminen ja oikeudenmukainen jakautuminen. Nykypäivänä kaupunkisuunnittelussa ympäristökysymykset ovat nousseet keskeiseksi osaksi suunnittelua ja ilmastokysymykset osaksi ympäristösuojelua. Ilmansaasteet vaikuttavat terveyteen, koska väestö altistuu niille läpi elämän.
Asuinympäristön viheralueilla on todettu olevan vaikutuksia väestön sairastavuuteen, koettuun terveydentilaan sekä kuolleisuuteen. Kansanterveyden kannalta on tärkeää, että virkistysmahdollisuudet ovat kaikkien saatavilla tasapuolisesti. Luonnolla on psykologinen vaikutusmekanismi, eli se kiinnittää huomion muualle, esimerkiksi pois oireista.
Vain kymmenesosa suomalaisista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Liikunnan puute nostaa monien sairauksien riskiä noin 1,3-1,7 -kertaiseksi. Kuntien tekemillä päätöksillä on merkittävä rooli liikunnan mahdollistamisessa, esimerkiksi hyväkuntoiset tiet lisäävät pyöräilyä. Liikunnan avulla voidaan vaikuttaa, hoitaa sekä ennaltaehkäistä monia sairauksia.
Sairaanhoitajan olisi hyvä tiedostaa kaupunkisuunnittelun keinoja, joilla voidaan vaikuttaa väestön terveyteen. Tällöin sairaanhoitaja osaa neuvoa potilasta huomioimaan esimerkiksi ilmansaasteiden, vehreyden ja hyötyliikunnan tuomat vaikutukset sairauteensa, ja joko välttämään tai hyödyntämään niitä.
Suomalaisista yhä useampi elää kaupunkimaisessa ympäristössä, joten kaupunkisuunnittelulla on tärkeää vaikuttaa väestön elinympäristöön sekä tulevaisuuteen. Kaupunkisuunnittelun päämääränä on väestön terveyden edistäminen ja oikeudenmukainen jakautuminen. Nykypäivänä kaupunkisuunnittelussa ympäristökysymykset ovat nousseet keskeiseksi osaksi suunnittelua ja ilmastokysymykset osaksi ympäristösuojelua. Ilmansaasteet vaikuttavat terveyteen, koska väestö altistuu niille läpi elämän.
Asuinympäristön viheralueilla on todettu olevan vaikutuksia väestön sairastavuuteen, koettuun terveydentilaan sekä kuolleisuuteen. Kansanterveyden kannalta on tärkeää, että virkistysmahdollisuudet ovat kaikkien saatavilla tasapuolisesti. Luonnolla on psykologinen vaikutusmekanismi, eli se kiinnittää huomion muualle, esimerkiksi pois oireista.
Vain kymmenesosa suomalaisista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Liikunnan puute nostaa monien sairauksien riskiä noin 1,3-1,7 -kertaiseksi. Kuntien tekemillä päätöksillä on merkittävä rooli liikunnan mahdollistamisessa, esimerkiksi hyväkuntoiset tiet lisäävät pyöräilyä. Liikunnan avulla voidaan vaikuttaa, hoitaa sekä ennaltaehkäistä monia sairauksia.
Sairaanhoitajan olisi hyvä tiedostaa kaupunkisuunnittelun keinoja, joilla voidaan vaikuttaa väestön terveyteen. Tällöin sairaanhoitaja osaa neuvoa potilasta huomioimaan esimerkiksi ilmansaasteiden, vehreyden ja hyötyliikunnan tuomat vaikutukset sairauteensa, ja joko välttämään tai hyödyntämään niitä.