Tiedonhaun verkko-opetuksen kehittämistarpeiden kartoitus Lappeenrannan tiedekirjastossa : Case: Tiedonhaku -verkko-opintojakso
Peltonen, Henna (2017)
Peltonen, Henna
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910928
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910928
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Lappeenrannan tiedekirjastolle, joka on Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskirjasto. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Lappeenrannan tiedekirjaston Saimaan ammattikorkeakoululle tarjoaman tiedonhaun verkko-opetuksen kehittämistarpeita. Kehittämistarpeiden kartoitus tehtiin selvittämällä ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja opettajien näkemyksiä ja kokemuksia kirjaston tuottamasta Tiedonhaku -verkko-opintojaksosta. Verkko-opintojakson tarkoituksena on perehdyttää uudet opiskelijat kirjastonkäyttöön ja tiedonhaun perusteisiin. Tutkimustulosten pohjalta pyrittiin nostamaan esiin kehittämiskohteita ja -ehdotuksia, joiden avulla kirjasto voi kehittää ammattikorkeakoululle tarjoamaansa tiedonhaun verkko-opetusta.
Työn tietoperustassa käsitellään aluksi Lappeenrannan tiedekirjastoa ja tutkimuksen kohteena olevaa Tiedonhaku -verkko-opintojaksoa. Tämän jälkeen käsitellään tiedonhakua, informaatiolukutaitoa sekä informaatiolukutaidon opetusta ammattikorkeakoulukirjastojen näkökulmasta. Lopuksi tarkastellaan verkko-opetusta ja informaatiolukutaidon verkko-opetusta korkeakoulukirjastoissa.
Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselyllä Tiedonhaku -verkko-opintojaksolle osallistuneilta opiskelijoilta ja teemahaastatteluilla opettajilta, joiden opettamiin opintojaksoihin verkko-opintojakso oli sisältynyt. Kyselyssä ja teemahaastatteluissa selvitettiin opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia ja näkemyksiä koskien verkko-opintojakson toteutusta ja sisältöä, ajoitusta ja hyödyllisyyttä sekä pyydettiin ehdotuksia siitä, miten verkko-opintojaksoa voisi kehittää. Lisäksi opettajilta selvitettiin, olisiko tällä hetkellä kaikille aloille yhteistä verkko-opintojaksoa tarvetta räätälöidä alakohtaisesti. Määrällinen kyselyaineisto analysoitiin käyttämällä tilastollisia menetelmiä. Laadullisen kyselyaineiston ja laadullisen haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden ja opettajien antamat arviot verkko-opintojakson toteutuksesta ja sisällöstä olivat pääosin positiivisia. Verkko-opintojakso koettiin hyödylliseksi ja sen ajoitusta opintojen alussa pidettiin sopivana. Tulosten perustella verkko-opintojakso olisi hyvä pitää ainakin suurimmaksi osaksi yleisluonteisena, joskin tietokantojen osalta sitä voitaisiin räätälöidä alakohtaisesti. Tulokset viittaisivat siihen, että tietokantojen ja hakupalvelujen käytössä voitaisiin antaa enemmän opastusta ja verkko-opintojakson oppimateriaalia voitaisiin kehittää selkeämmäksi, helppokäyttöisemmäksi ja visuaalisemmaksi.
Työn tietoperustassa käsitellään aluksi Lappeenrannan tiedekirjastoa ja tutkimuksen kohteena olevaa Tiedonhaku -verkko-opintojaksoa. Tämän jälkeen käsitellään tiedonhakua, informaatiolukutaitoa sekä informaatiolukutaidon opetusta ammattikorkeakoulukirjastojen näkökulmasta. Lopuksi tarkastellaan verkko-opetusta ja informaatiolukutaidon verkko-opetusta korkeakoulukirjastoissa.
Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselyllä Tiedonhaku -verkko-opintojaksolle osallistuneilta opiskelijoilta ja teemahaastatteluilla opettajilta, joiden opettamiin opintojaksoihin verkko-opintojakso oli sisältynyt. Kyselyssä ja teemahaastatteluissa selvitettiin opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia ja näkemyksiä koskien verkko-opintojakson toteutusta ja sisältöä, ajoitusta ja hyödyllisyyttä sekä pyydettiin ehdotuksia siitä, miten verkko-opintojaksoa voisi kehittää. Lisäksi opettajilta selvitettiin, olisiko tällä hetkellä kaikille aloille yhteistä verkko-opintojaksoa tarvetta räätälöidä alakohtaisesti. Määrällinen kyselyaineisto analysoitiin käyttämällä tilastollisia menetelmiä. Laadullisen kyselyaineiston ja laadullisen haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden ja opettajien antamat arviot verkko-opintojakson toteutuksesta ja sisällöstä olivat pääosin positiivisia. Verkko-opintojakso koettiin hyödylliseksi ja sen ajoitusta opintojen alussa pidettiin sopivana. Tulosten perustella verkko-opintojakso olisi hyvä pitää ainakin suurimmaksi osaksi yleisluonteisena, joskin tietokantojen osalta sitä voitaisiin räätälöidä alakohtaisesti. Tulokset viittaisivat siihen, että tietokantojen ja hakupalvelujen käytössä voitaisiin antaa enemmän opastusta ja verkko-opintojakson oppimateriaalia voitaisiin kehittää selkeämmäksi, helppokäyttöisemmäksi ja visuaalisemmaksi.