Lasten kokemaa stressiä käsittelevä työpaja Puropuiston päiväkodissa
Etelänsaari, Paula; Helin, Pia (2017)
Etelänsaari, Paula
Helin, Pia
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910838
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910838
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli lapsen kokema stressi ja keinot stressin vähentämiseen varhaiskasvatuksessa. Nokian Puropuiston päiväkodilla toteutettiin kaikille päiväkodin varhaiskasvatuksen ammattilaisille avoin työpaja, jossa käsiteltiin aiheita yhdessä sekä pienryhmissä valittuja aiheita pohtien ja käyttäen keskusteluiden tukena uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä näkyväksi lasten kokemaa stressiä, antaa uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden avulla tukea stressittömämmän ilmapiirin mahdollistamiseen ja tuoda esille yhteistyöpäiväkodin ammattilaisten hyviä käytänteitä stressittömyyden tukemiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli toteuttaa Puropuiston päiväkodille vasu[varhaiskasvatussuunnitelma]-paja niminen työpaja, jossa käsiteltiin stressittömyyttä tukevia käytäntöjä vuorohoidon arjessa uutta varhaiskasvatussuunnitelman perusteita hyödyntäen ja samalla muistutettiin kasvatusalan ammattilaisia lasten kokeman stressin olemassaolosta. Työpajalla pyrittiin saamaan aikaan herättelevää keskustelua henkilökunnan keskuudessa siitä, kuinka he voisivat omalla toiminnallaan tukea stressitöntä toimintaympäristöä ja nostaa lasten kokemaa stressiä yksikössään esille tukeakseen lasten kokonaisvaltaista turvallista kasvua. Tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena.
Työpajassa kerätyssä aineistossa oli selkeästi huomattavissa kiinnostus ilmiötä kohtaan sekä halu kehittää omaa työtä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lasten kokema stressi oli suhteellisen tuttu varhaiskasvatuksen ammattilaisille, mutta muistutus aiheesta sekä tämän näkökulman huomioonottamisesta oli tarpeen. Lasten ymmärrettiin kokevan stressiä, mutta myös keinoja lasten stressinsäätelytaitojen tukemiseen sekä stressittömämmän ilmapiirin järjestämiseen oli runsaasti tiedossa. Sensitiivinen kohtaaminen koettiin tärkeäksi arjessa. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset käyttivät pohdinnan tukena uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteita, josta erityisesti osallisuus, vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä työtavat nostettiin esille stressittömyyttä tukevina tekijöinä. Työpajassa pienryhmäkeskustelut koettiin antoisina ja erityisesti työtä kehittävinä. Palautteissa tuli ilmi, että työpaja koettiin hyödyllisenä sekä mielenkiintoisena. Se herätti pohdintaa ja uusia näkökulmia omaan työhön. Tulevaisuudessa tiimien yhteiselle kehittämistyölle ja reflektiolle toivottiin enemmän aikaa.
Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä näkyväksi lasten kokemaa stressiä, antaa uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden avulla tukea stressittömämmän ilmapiirin mahdollistamiseen ja tuoda esille yhteistyöpäiväkodin ammattilaisten hyviä käytänteitä stressittömyyden tukemiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli toteuttaa Puropuiston päiväkodille vasu[varhaiskasvatussuunnitelma]-paja niminen työpaja, jossa käsiteltiin stressittömyyttä tukevia käytäntöjä vuorohoidon arjessa uutta varhaiskasvatussuunnitelman perusteita hyödyntäen ja samalla muistutettiin kasvatusalan ammattilaisia lasten kokeman stressin olemassaolosta. Työpajalla pyrittiin saamaan aikaan herättelevää keskustelua henkilökunnan keskuudessa siitä, kuinka he voisivat omalla toiminnallaan tukea stressitöntä toimintaympäristöä ja nostaa lasten kokemaa stressiä yksikössään esille tukeakseen lasten kokonaisvaltaista turvallista kasvua. Tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena.
Työpajassa kerätyssä aineistossa oli selkeästi huomattavissa kiinnostus ilmiötä kohtaan sekä halu kehittää omaa työtä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lasten kokema stressi oli suhteellisen tuttu varhaiskasvatuksen ammattilaisille, mutta muistutus aiheesta sekä tämän näkökulman huomioonottamisesta oli tarpeen. Lasten ymmärrettiin kokevan stressiä, mutta myös keinoja lasten stressinsäätelytaitojen tukemiseen sekä stressittömämmän ilmapiirin järjestämiseen oli runsaasti tiedossa. Sensitiivinen kohtaaminen koettiin tärkeäksi arjessa. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset käyttivät pohdinnan tukena uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteita, josta erityisesti osallisuus, vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä työtavat nostettiin esille stressittömyyttä tukevina tekijöinä. Työpajassa pienryhmäkeskustelut koettiin antoisina ja erityisesti työtä kehittävinä. Palautteissa tuli ilmi, että työpaja koettiin hyödyllisenä sekä mielenkiintoisena. Se herätti pohdintaa ja uusia näkökulmia omaan työhön. Tulevaisuudessa tiimien yhteiselle kehittämistyölle ja reflektiolle toivottiin enemmän aikaa.