Maanmuokkauksen taksarakenteen kehittäminen ja metsänuudistamisen laatu Metsä Groupin Rauman hankintapiirin alueella
Laurila, Juho (2017)
Laurila, Juho
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910894
Tiivistelmä
Maanmuokkaus on olennainen osa metsänuudistamista. Koneyrittäjille maksettava taksa on normaalisti pinta-alaan perustuva hehtaaritaksa. Laikutuksessa ja mätästyksessä tehdään kuitenkin yksittäisiä muokkauspisteitä viljelykohdiksi. Opinnäytetyön tilaajana toimi Metsä Group, joka on ottanut maanmuokkauksissa käyttöön kaivinkoneisiin asennettavan dokumentointijärjestelmän, joka mm. kertoo muokkaustiheyden. Järjestelmä mahdollistaisi siirtymisen yksikkötaksaan maanmuokkauksessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Metsä Groupille tietoa mahdollista yksikkötaksan käyttöönottoa varten.
Tavoitteena oli selvittää, millaisiksi yksikköhinnat muodostuisivat, ja vertailla hehtaaritaksan ja yksikkötaksan kustannuksia Metsä Groupin ja urakoitsijoiden näkökulmista. Aineistona oli 129 uudistustarkastusta ja tilitystiedot. Kustannusten vertailu suoritettiin 21 kohteen tiedoilla, mutta johtopäätöksiä tehtiin koko aineiston pohjalta. Työn toisena tavoitteena oli arvioida metsänuudistamisen ja etenkin maanmuokkauksen laatua Rauman hankintapiirin alueella.
Tutkituilla 21 kohteella muokkauksen kustannukset olivat lähes samat molemmilla taksoilla. Kaikilla 129 kohteella muokkauksen keskimääräinen tiheys jäi 40 kpl/ha tavoitetiheydestä. Tällöin muokkauksen kustannukset yksikkötaksalla olisivat olleet Metsä Groupille hieman nykyistä pienemmät. Maanmuokkauksen laatu oli pääsääntöisesti hyvää, eikä työjäljessä ollut huomauttamista. Metsänuudistamisessa oli puutteita, mutta ne eivät johtuneet muokkauksesta tai istutustyön laadusta.
Tutkimuksen perusteella suoraan mättäiden lukumäärään perustuvaan yksikkötaksaan siirtyminen olisi melko neutraali Metsä Groupin ja urakoitsijoiden näkökulmasta. Muokkauksessa harvoin päästään täsmälleen tavoitetiheyteen, mutta dokumentaatiojärjestelmän on tarkoitus helpottaa sitä. Yksikkötaksaa käytettäessä voitaisiin sallia esimerkiksi enintään 5 %:n vajaus tavoitetiheydestä, jolloin muokkauksesta saisi vielä täyden taksan.
Tavoitteena oli selvittää, millaisiksi yksikköhinnat muodostuisivat, ja vertailla hehtaaritaksan ja yksikkötaksan kustannuksia Metsä Groupin ja urakoitsijoiden näkökulmista. Aineistona oli 129 uudistustarkastusta ja tilitystiedot. Kustannusten vertailu suoritettiin 21 kohteen tiedoilla, mutta johtopäätöksiä tehtiin koko aineiston pohjalta. Työn toisena tavoitteena oli arvioida metsänuudistamisen ja etenkin maanmuokkauksen laatua Rauman hankintapiirin alueella.
Tutkituilla 21 kohteella muokkauksen kustannukset olivat lähes samat molemmilla taksoilla. Kaikilla 129 kohteella muokkauksen keskimääräinen tiheys jäi 40 kpl/ha tavoitetiheydestä. Tällöin muokkauksen kustannukset yksikkötaksalla olisivat olleet Metsä Groupille hieman nykyistä pienemmät. Maanmuokkauksen laatu oli pääsääntöisesti hyvää, eikä työjäljessä ollut huomauttamista. Metsänuudistamisessa oli puutteita, mutta ne eivät johtuneet muokkauksesta tai istutustyön laadusta.
Tutkimuksen perusteella suoraan mättäiden lukumäärään perustuvaan yksikkötaksaan siirtyminen olisi melko neutraali Metsä Groupin ja urakoitsijoiden näkökulmasta. Muokkauksessa harvoin päästään täsmälleen tavoitetiheyteen, mutta dokumentaatiojärjestelmän on tarkoitus helpottaa sitä. Yksikkötaksaa käytettäessä voitaisiin sallia esimerkiksi enintään 5 %:n vajaus tavoitetiheydestä, jolloin muokkauksesta saisi vielä täyden taksan.