Työhyvinvointia rakentamassa. : Tutkimus Jyväskylän keskustan alueseurakunnan työhyvinvoinnista.
Meuronen, Laura (2017)
Meuronen, Laura
Centria-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910792
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsiteltiin työhyvinvointia. Teoriaosuudessa määriteltiin työhyvinvointi käsitteenä neljästä eri näkökulmasta: fyysisen, psyykkisen ja hengellisen sekä sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta. Työssä tuotiin esille myös esimiesasemassa toimivien ihmisten vastuu työhyvinvoinnista. Koska opinnäytetyössä lähestyttiin aihetta yksilön näkökulmasta, nostettiin aiheeksi myös muun muassa työntekijän motivaation ja ammatinvalinnan tärkeys. Aiheellista oli myös kertoa tiivistetysti siitä, millainen on hyvinvoiva ja sen vastakohtana huonosti voiva työyhteisö.
Työn tutkimuskohteena oli Jyväskylän keskustan alueseurakunta ja sen työntekijöiden työhyvinvointi.
Ote haastatteluissa oli keskusteleva. Haastatteluja tehtäessä oletuksena oli se, että työntekijöillä on ollut koulutusta työhyvinvoinnista. Oletuksen pohjalla oli työturvallisuuslaki 738/2002, 14 § sekä aiemmat keskustelut työelämänohjaajan kanssa. Haastattelujen ja tutkimuksen aikaan oli huomioitava, varsinkin fyysistä työhyvinvointia käsiteltäessä, että työntekijöiden työskentelytilat olivat tilapäiset, sillä tavallisesti käytössä olevat työskentelytilat olivat remontissa.
Tutkimustuloksista selvisi, että kehittämiskohdiksi nousivat vahvasti ergonomia, hengellisen elämän hoitaminen ja hengellisen elämän kysymyksistä keskusteleminen sekä positiivisen ja negativiisen palautteen antaminen. Työhön perehdytykseen toivottiin myös parannusta. Koettiin, että työn alkaessa olisi tärkeää tiedostaa seurakunnan kirjoittamattomia sääntöjä ja toimintatapoja, jotta aloitus olisi helpompaa ja joustavampaa.
Työn tutkimuskohteena oli Jyväskylän keskustan alueseurakunta ja sen työntekijöiden työhyvinvointi.
Ote haastatteluissa oli keskusteleva. Haastatteluja tehtäessä oletuksena oli se, että työntekijöillä on ollut koulutusta työhyvinvoinnista. Oletuksen pohjalla oli työturvallisuuslaki 738/2002, 14 § sekä aiemmat keskustelut työelämänohjaajan kanssa. Haastattelujen ja tutkimuksen aikaan oli huomioitava, varsinkin fyysistä työhyvinvointia käsiteltäessä, että työntekijöiden työskentelytilat olivat tilapäiset, sillä tavallisesti käytössä olevat työskentelytilat olivat remontissa.
Tutkimustuloksista selvisi, että kehittämiskohdiksi nousivat vahvasti ergonomia, hengellisen elämän hoitaminen ja hengellisen elämän kysymyksistä keskusteleminen sekä positiivisen ja negativiisen palautteen antaminen. Työhön perehdytykseen toivottiin myös parannusta. Koettiin, että työn alkaessa olisi tärkeää tiedostaa seurakunnan kirjoittamattomia sääntöjä ja toimintatapoja, jotta aloitus olisi helpompaa ja joustavampaa.