LAMPOLAN TOIMINNALLISUUDEN KEHITTÄMINEN JA OPAS
Virkberg, Mira (2017)
Virkberg, Mira
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111302
Tiivistelmä
Suomen lammastuotannosta on kehittymässä ammattimaisempaa ja katraskoot ovat kasvussa. Lammastilojen työmäärä lisääntyy kasvavan eläinmäärän myötä. Lammastiloilla tehdään vielä paljon käsin lampaiden päivittäisiä hoitotöitä. Raskas fyysinen työ ja huono työergonomia kuormittavat kehoa sekä lisäävät lampurin työtapaturmariskiä.
Opinnäytetyössä kehitetään lampolan käytännön toimintaa. Katraskoon kasvaessa päivittäisiin työtehtäviin kuluu käsin liikaa aikaa, joten lammastuotantoon tarvitaan uusia työvälineitä ammattimaiseen eläinten hoitoon ja työssä jaksamiseen. Näitä ovat esimerkiksi lampaiden ruokinnan, juoton ja kuivituksen koneistaminen tai automatisoiminen. Fyysisen työmäärän vähentyessä lampurilla jää enemmän aikaa tilan johtamiseen, suunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen.
Lampaiden hyvinvointia lisääviä tekijöitä ovat lampurin perehtyminen niiden luontaiseen käyttäytymiseen ja aisteihin. Punnitukset, eläinryhmien jaot ja muun muassa vieroitukset tapahtuvat tehokkaammin ja eläinystävällisemmin käsittelyjärjestelmän avulla, koska silloin lampaat käsitellään laumana ja nopeasti. Tämä vähentää huomattavasti eläinten stressiä.
Opinnäytetyön aikana laadittiin virtuaaliopas, johon kerättiin tietoa lammasaiheisesta kirjallisuudesta ja verkko-julkaisuista, tilavierailuilta, lampureilta ja toimeksiantajalta. Lisäksi siinä hyödynnettiin omia kokemuksia. Tietoa hankittiin useilta suomalaisilta lammastiloilta sekä ruotsalaiselta Töllås Fårgård -lammastilavierailulta. Lisäksi tutustuttiin muutaman kanadalaisen lammastilan toimintaan heidän kotisivuilla. Teoriatieto pohjautuu uusimpaan lammasaiheiseen kirjallisuuteen, jonka ovat julkaisseet pitkän linjan lampurit Hassinen ja Tobiasson (2016).
Toiminnallisen opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytetään määrällistä eli kvantitatiivista sekä laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta tulosten vahvistamisen ja tiedon luotettavuuden vuoksi. Ammattimaisen katraan tehokkaaseen hoitamiseen saatavilla oleva materiaali on hajanaista. Lisäksi Suomen lammastuotannosta puuttuu yhtenäinen konsepti, jolloin lampolat eivät ole samanlaisia. Tästä johtuen opinnäytetyössä esitellään erilaisia vaihtoehtoja lammastuotannon päivittäisten ja tuotannonmukaisten töiden helpottamiseksi, että jokaiseen erilaiseen lampolaan löytyisi sopiva ratkaisu. Opas on kirjoitettu siten, että lammastuotannosta tietämätönkin pystyy sitä lukemaan.
Opinnäytetyössä kehitetään lampolan käytännön toimintaa. Katraskoon kasvaessa päivittäisiin työtehtäviin kuluu käsin liikaa aikaa, joten lammastuotantoon tarvitaan uusia työvälineitä ammattimaiseen eläinten hoitoon ja työssä jaksamiseen. Näitä ovat esimerkiksi lampaiden ruokinnan, juoton ja kuivituksen koneistaminen tai automatisoiminen. Fyysisen työmäärän vähentyessä lampurilla jää enemmän aikaa tilan johtamiseen, suunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen.
Lampaiden hyvinvointia lisääviä tekijöitä ovat lampurin perehtyminen niiden luontaiseen käyttäytymiseen ja aisteihin. Punnitukset, eläinryhmien jaot ja muun muassa vieroitukset tapahtuvat tehokkaammin ja eläinystävällisemmin käsittelyjärjestelmän avulla, koska silloin lampaat käsitellään laumana ja nopeasti. Tämä vähentää huomattavasti eläinten stressiä.
Opinnäytetyön aikana laadittiin virtuaaliopas, johon kerättiin tietoa lammasaiheisesta kirjallisuudesta ja verkko-julkaisuista, tilavierailuilta, lampureilta ja toimeksiantajalta. Lisäksi siinä hyödynnettiin omia kokemuksia. Tietoa hankittiin useilta suomalaisilta lammastiloilta sekä ruotsalaiselta Töllås Fårgård -lammastilavierailulta. Lisäksi tutustuttiin muutaman kanadalaisen lammastilan toimintaan heidän kotisivuilla. Teoriatieto pohjautuu uusimpaan lammasaiheiseen kirjallisuuteen, jonka ovat julkaisseet pitkän linjan lampurit Hassinen ja Tobiasson (2016).
Toiminnallisen opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytetään määrällistä eli kvantitatiivista sekä laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta tulosten vahvistamisen ja tiedon luotettavuuden vuoksi. Ammattimaisen katraan tehokkaaseen hoitamiseen saatavilla oleva materiaali on hajanaista. Lisäksi Suomen lammastuotannosta puuttuu yhtenäinen konsepti, jolloin lampolat eivät ole samanlaisia. Tästä johtuen opinnäytetyössä esitellään erilaisia vaihtoehtoja lammastuotannon päivittäisten ja tuotannonmukaisten töiden helpottamiseksi, että jokaiseen erilaiseen lampolaan löytyisi sopiva ratkaisu. Opas on kirjoitettu siten, että lammastuotannosta tietämätönkin pystyy sitä lukemaan.