Punkkien vaikutus suomalaisten matkustuskäyttäytymiseen
Nykänen, Liisa (2017)
Nykänen, Liisa
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053011239
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053011239
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, vaikuttavatko punkit ja niiden levittämät taudit suomalaisten matkustuskäyttäytymiseen. Tarkoitus on siis tutkia ovatko kotimaanmatkailijat vähentyneet alueilla, joissa punkkeja ja niiden levittämiä tauteja esiintyy, välttelevätkö kotimaanmatkailijat näitä kohteita tai tuleeko esiin mahdollisesti muunlaisia vaikutuksia. Toimeksiantajana tässä opinnäytetyössä on Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja tämän tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tutkimusprojekteissa.
Teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta osa-alueesta, joista toinen on kotimaanmatkailu ja siihen liittyen matkailualueen vetovoima, majoituspalvelut sekä luontomatkailu. Toinen osa sisältää tietoa mahdollisista terveysriskeistä matkailussa sekä punkeista ja niiden levittämistä taudeista eli borrelioosista ja puutiaisaivokuumeesta.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksessa haastateltiin kotimaanmatkailijoita sekä kahta matkailualan asiantuntijaa. Asiantuntijoista molemmat työskentelevät alueilla, joilla punkkeja ja niiden levittämiä tauteja esiintyy. Asiantuntijoille ja kotimaanmatkailijoille laadittiin omat haastattelurungot, mutta molemmissa käytettiin samoja teemoja. Haastattelut tehtiin kasvotusten tai puhelimitse ja ne toteutettiin tammi-maaliskuun 2017 välisenä aikana. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Tutkimuksessa selvisi, että punkeilla on jonkin verran vaikutusta yksittäisten kotimaanmatkailijoiden kohdevalintoihin kotimaassa matkaillessaan. Kotimaanmatkailijoiden mielipiteet asiasta jakautuivat kolmeen pääryhmään. Yksi ryhmä oli sitä mieltä, ettei punkeilla ole mitään vaikutusta heidän kohdevalintaan. Toinen ryhmä taas kertoi, että he voivat matkustaa alueella, jolla punkkeja on, mutta eivät mielellään matkusta tai ainakin huomioivat asian. Kolmas ryhmä puolestaan oli täysin sitä mieltä, että he eivät missään nimessä matkustaisi alueelle, jolla punkkeja esiintyy, etenkään jos alueella esiintyy lisäksi punkkien levittämiä tauteja. Asiantuntijahaastatteluista kuitenkin ilmeni, että haastateltujen asiantuntijoiden toimialueilla matkailijat eivät olleet viime vuosina vähentyneet. Toisella alueella matkailijoiden määrä oli pysynyt samana viime vuosiin nähden, kun taas toinen asiantuntijoista kertoi etenkin luontomatkailun suosion alueella vain kasvaneen entisestään. Voidaan kuitenkin ajatella, että kotimaanmatkailijoiden määrä olisi voinut olla vielä suurempi näillä alueilla ilman punkkeja.
Teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta osa-alueesta, joista toinen on kotimaanmatkailu ja siihen liittyen matkailualueen vetovoima, majoituspalvelut sekä luontomatkailu. Toinen osa sisältää tietoa mahdollisista terveysriskeistä matkailussa sekä punkeista ja niiden levittämistä taudeista eli borrelioosista ja puutiaisaivokuumeesta.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksessa haastateltiin kotimaanmatkailijoita sekä kahta matkailualan asiantuntijaa. Asiantuntijoista molemmat työskentelevät alueilla, joilla punkkeja ja niiden levittämiä tauteja esiintyy. Asiantuntijoille ja kotimaanmatkailijoille laadittiin omat haastattelurungot, mutta molemmissa käytettiin samoja teemoja. Haastattelut tehtiin kasvotusten tai puhelimitse ja ne toteutettiin tammi-maaliskuun 2017 välisenä aikana. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Tutkimuksessa selvisi, että punkeilla on jonkin verran vaikutusta yksittäisten kotimaanmatkailijoiden kohdevalintoihin kotimaassa matkaillessaan. Kotimaanmatkailijoiden mielipiteet asiasta jakautuivat kolmeen pääryhmään. Yksi ryhmä oli sitä mieltä, ettei punkeilla ole mitään vaikutusta heidän kohdevalintaan. Toinen ryhmä taas kertoi, että he voivat matkustaa alueella, jolla punkkeja on, mutta eivät mielellään matkusta tai ainakin huomioivat asian. Kolmas ryhmä puolestaan oli täysin sitä mieltä, että he eivät missään nimessä matkustaisi alueelle, jolla punkkeja esiintyy, etenkään jos alueella esiintyy lisäksi punkkien levittämiä tauteja. Asiantuntijahaastatteluista kuitenkin ilmeni, että haastateltujen asiantuntijoiden toimialueilla matkailijat eivät olleet viime vuosina vähentyneet. Toisella alueella matkailijoiden määrä oli pysynyt samana viime vuosiin nähden, kun taas toinen asiantuntijoista kertoi etenkin luontomatkailun suosion alueella vain kasvaneen entisestään. Voidaan kuitenkin ajatella, että kotimaanmatkailijoiden määrä olisi voinut olla vielä suurempi näillä alueilla ilman punkkeja.