Musiikin takana : Miten musiikkivalinnat tehdään YleX:n Uuden musiikin ohjelmiin
Nyman, Riikka (2017)
Nyman, Riikka
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053011246
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053011246
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee prosessia, jolla soitettava musiikki valitaan radion musiikkiohjelmaan. Työssä keskitytään YleX-nuorisokanavan Uuden musiikin ohjelmiin ja tutkitaan, minkälaiset tekijät vaikuttavat musiikkivalintoihin juuri kyseisissä ohjelmissa.
Työn tavoitteena on syventää käsitystä radion musiikkiohjelman työprosessista ja lähetyksen taakse kätkeytyvästä toimitustyöstä. Lisäksi tahdoin tarkastella työssäni muuttuvan mediakentän vaikutuksia radiotoimittajan työhön ohjelmassa, jossa kuuntelijan kanssa keskustellaan nimenomaan musiikkivalintojen kautta.
Työtä varten on selvitetty radion kuuntelun kehitystä Suomessa ja Yleisradion kanavien suhdetta kaupallisiin kilpailijoihinsa. Varsinaista toimituksen tekemää musiikinvalintaprosessia selvitettiin teemahaastatteluilla, joiden avulla perehdyttiin Uuden musiikin ohjelmien tekijätiimin näkemyksiin omasta työstään ja heidän kokemuksiinsa työtään ohjaavista tekijöistä.
Haastattelut toteutettiin loppuvuoden 2016 aikana, jolloin kolmihenkinen tekijätiimi – tuottaja ja kaksi toimittajaa – tekivät kahta radio-ohjelmaa, jotka lähetettiin arkipäivisin: toinen maanantaista perjantaihin aamupäivisin ja toinen maanantaista torstaihin alkuillasta.
Teemahaastatteluiden tulokset litteroitiin jälkikäteen nauhalta tekstimuotoon ja vastauksia tyypittelemällä etsittiin teemoista toistuvasti esiin nousevia näkemyksiä työntekoon vaikuttavista tekijöistä.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että näennäisesti vapaasti tehtäviä musiikkivalintoja ohjailee vahvasti kanavan formaatti myös ohjelmissa, joissa tarkoituksena on valita soitettava musiikki kanavan soittolistojen ulkopuolelta ja etsiä kuuntelijoille jotain uutta ja erilaista kuunneltavaa. Itsestään selvältä tuntuva uuden musiikin määritelmä osoittautui tutkimuksen valossa varsin joustavaksi.
Työssä tuli selkeästi esille se, että musiikkivalintoja pyritään tekemään journalistisista lähtökohdista ja ammattimaisella otteella, mikä heijastuu myös toimitustiimin suhteisiin musiikkimaailman ammattilaisten, esimerkiksi levy-yhtiöiden, kanssa. Lisäksi huomionarvoista oli muuttuva mediakenttä, jossa suoratoistopalvelut ovat tuoneet musiikin entistä helpommin keskivertokuluttajan saataville myös muutoin kuin radion kautta. Tämän muutoksen myötä toimittajat joutuvat jatkuvasti perustelemaan omaa tärkeyttään kuuntelijalle ja siten houkuttelemaan kuulijat uudestaan ja uudestaan ohjelman äärelle sen sijaan, että he laittaisivat päälle suoratoistopalvelun valmiin soittolistan.
Työn tavoitteena on syventää käsitystä radion musiikkiohjelman työprosessista ja lähetyksen taakse kätkeytyvästä toimitustyöstä. Lisäksi tahdoin tarkastella työssäni muuttuvan mediakentän vaikutuksia radiotoimittajan työhön ohjelmassa, jossa kuuntelijan kanssa keskustellaan nimenomaan musiikkivalintojen kautta.
Työtä varten on selvitetty radion kuuntelun kehitystä Suomessa ja Yleisradion kanavien suhdetta kaupallisiin kilpailijoihinsa. Varsinaista toimituksen tekemää musiikinvalintaprosessia selvitettiin teemahaastatteluilla, joiden avulla perehdyttiin Uuden musiikin ohjelmien tekijätiimin näkemyksiin omasta työstään ja heidän kokemuksiinsa työtään ohjaavista tekijöistä.
Haastattelut toteutettiin loppuvuoden 2016 aikana, jolloin kolmihenkinen tekijätiimi – tuottaja ja kaksi toimittajaa – tekivät kahta radio-ohjelmaa, jotka lähetettiin arkipäivisin: toinen maanantaista perjantaihin aamupäivisin ja toinen maanantaista torstaihin alkuillasta.
Teemahaastatteluiden tulokset litteroitiin jälkikäteen nauhalta tekstimuotoon ja vastauksia tyypittelemällä etsittiin teemoista toistuvasti esiin nousevia näkemyksiä työntekoon vaikuttavista tekijöistä.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että näennäisesti vapaasti tehtäviä musiikkivalintoja ohjailee vahvasti kanavan formaatti myös ohjelmissa, joissa tarkoituksena on valita soitettava musiikki kanavan soittolistojen ulkopuolelta ja etsiä kuuntelijoille jotain uutta ja erilaista kuunneltavaa. Itsestään selvältä tuntuva uuden musiikin määritelmä osoittautui tutkimuksen valossa varsin joustavaksi.
Työssä tuli selkeästi esille se, että musiikkivalintoja pyritään tekemään journalistisista lähtökohdista ja ammattimaisella otteella, mikä heijastuu myös toimitustiimin suhteisiin musiikkimaailman ammattilaisten, esimerkiksi levy-yhtiöiden, kanssa. Lisäksi huomionarvoista oli muuttuva mediakenttä, jossa suoratoistopalvelut ovat tuoneet musiikin entistä helpommin keskivertokuluttajan saataville myös muutoin kuin radion kautta. Tämän muutoksen myötä toimittajat joutuvat jatkuvasti perustelemaan omaa tärkeyttään kuuntelijalle ja siten houkuttelemaan kuulijat uudestaan ja uudestaan ohjelman äärelle sen sijaan, että he laittaisivat päälle suoratoistopalvelun valmiin soittolistan.