Maahanmuuttajien fyysinen aktiivisuus Helsingissä : Laadullinen syvähaastattelu somalitaustaisista naisista
Kesä-Heino, Kiira (2017)
Kesä-Heino, Kiira
Yrkeshögskolan Arcada
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111362
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111362
Tiivistelmä
Vuoteen 2030 mennessä maahanmuuttajien määrän Helsingissä on ennustettu kasvavan merkittävästi (Helsingin kaupungin tietokeskus 2016:19). Haaste, joka Helsingin kaupunkia on kohdannut, on että kyseinen kansanryhmä ei liiku riittävästi (Castraeda et al. 2012:179 ff.). Tässä tutkimuksessa kartoitettiin yhden maahanmuuttaja väestön, somalitaustaisten naisten, fyysisen aktiivisuuden tasoa ja siihen liittyviä syitä. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tekemä Maahanmuuttajien terveys-ja hyvinvointitutkimus (2012) kertoi tähän tutkimukseen valitun väestöryhmän liikkuvan vähiten suhteessa muihin maahanmuuttaja väestöryhmiin. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman kattavat vastaukset tutkimuskysymyksiin, jotka olivat: ”Mitkä tekijät vaikuttavat somalitaustaisten naisten liikuntatottumuksiin?”, ” Mitä liikunta tarkoittaa somalitaustaisille naisille?”, ” Mikä saa somalitaustaiset naiset liikkumaan?” ja ” Mikä motivoi somalitaustaisia naisia aloittamaan liikuntaharrastuksen ja säilyttämään sen?”. Metodi oli laadullinen syvähaastattelu, jonka tulokset analysoitiin sisällönanalyysiä hyväksi käyttäen. Haastateltavat löytyivät työn tilaajan, Helsingin kaupungin liikuntaviraston, kautta. Heitä oli yhteensä kahdeksan kappaletta. Tutkimuksessa esille tulleet löydökset tukevat aiempia tutkimustuloksia samasta aihealueesta. Vaikuttavista tekijöistä useimmiten nousi esille ympäristön ja elämäntilanteen vaikutus. Liikunta käsite vaatisi avaamista sekä tiedottamista, koska se ei ole eri kulttuureista tuleville itsestäänselvyys. Liikkumaan lähteminen oli sekä sisäisen että ulkoisen motivaation ansioita, mutta se miten liikuntaharrastuksen pystyisi säilyttämään, jäi vastaamatta. Aihe vaatisi lisätutkimusta mahdollisesti vanhemman väestön parissa, joka tästä työstä jäi puuttumaan. Haastatellut naiset olivat 27-39 vuotiaita.