Esimiehen kehittämisvalmennuksen vaikutus hänen ja työryhmän työhyvinvointiin : Case: Osuuskauppa Arina
Räihä, Henna (2017)
Räihä, Henna
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111542
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111542
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Osuuskauppa Arina. Arinan HR-tiimin kaksi jäsentä ovat kouluttautuneet vuonna 2016 työnohjaajiksi, ja he ovat tuotteistaneet ratkaisukeskeisen työnohjauksen kehittämisvalmennukseksi. Kehittämisvalmennus on yhdistelmä ratkaisukeskeisyyttä, työnohjausta ja valmennusta, ja sen tavoitteena on saada yksilöllistä kehitystä aikaan ja valmentaa työyhteisöä ratkaisukeskeisesti. Kehittämisvalmennusta pidetään pääasiassa esimiehille.
Tässä työssä tavoitteena on saada selville kehittämisvalmennuksen mahdollisia vaikutuksia kahden esimiehen työhyvinvointiin ja toimintaan sekä osan heidän työryhmiensä jäsenten työhyvinvointiin. Tutkimus toteutetaan laadullisena tutkimuksena yksilöhaastatteluiden kautta ja tutkimusote on monitapaustutkimus. Työssä hyödynnetään lähteitä ammattikirjallisuudesta ja internet-lähteistä. Tutkimuksen haastatteluiden teemat liittyvät työhyvinvointiin ja kehittämisvalmennukseen sekä sen johtamiin mahdollisiin vaikutuksiin esimiesten toiminnassa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että kehittämisvalmennuksella on positiivisia vaikutuksia esimiesten työhyvinvointiin ja toimintaan. Kehittämisvalmennuksen todettiin auttaneen heidän psyykkiseen ja sosiaaliseen työhyvinvointiinsa parantaen heidän vuorovaikutustaitojaan ja täten myös muuttaneen heidän toimintaansa työryhmiä kohtaan. Tutkimuksessa saatiin myös selville esimiesten toiminnan muuttumisen vaikuttaneen positiivisesti työryhmän jäsenten sosiaaliseen työhyvinvointiin. Tutkimuksessa saatiin myös selville, etteivät esimiehet tiedostaneet negatiivista stressiään ennen kuin se alkoi vaikuttaa heidän kehoihinsa.
Tutkimuksen tulosten johdosta voidaan siis todeta, että kehittämisvalmennus edistävää esimiesten ja heidän työryhmiensä työhyvinvointia. On siis suositeltavaa, että kehittämisvalmennusta järjestettäisiin edelleen, ja valmennettaviksi otettaisiin mahdollisimman moni esimies, jotta työhyvinvointia edistettäisiin entistä enemmän Osuuskauppa Arinassa. Tutkimustuloksista kävi myös ilmi, että Osuuskauppa Arinassa on tarvetta entistä tarkemmalle negatiivisen stressin tarkastelulle eli tiedotusta stressistä tulisi lisätä.
Tässä työssä tavoitteena on saada selville kehittämisvalmennuksen mahdollisia vaikutuksia kahden esimiehen työhyvinvointiin ja toimintaan sekä osan heidän työryhmiensä jäsenten työhyvinvointiin. Tutkimus toteutetaan laadullisena tutkimuksena yksilöhaastatteluiden kautta ja tutkimusote on monitapaustutkimus. Työssä hyödynnetään lähteitä ammattikirjallisuudesta ja internet-lähteistä. Tutkimuksen haastatteluiden teemat liittyvät työhyvinvointiin ja kehittämisvalmennukseen sekä sen johtamiin mahdollisiin vaikutuksiin esimiesten toiminnassa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että kehittämisvalmennuksella on positiivisia vaikutuksia esimiesten työhyvinvointiin ja toimintaan. Kehittämisvalmennuksen todettiin auttaneen heidän psyykkiseen ja sosiaaliseen työhyvinvointiinsa parantaen heidän vuorovaikutustaitojaan ja täten myös muuttaneen heidän toimintaansa työryhmiä kohtaan. Tutkimuksessa saatiin myös selville esimiesten toiminnan muuttumisen vaikuttaneen positiivisesti työryhmän jäsenten sosiaaliseen työhyvinvointiin. Tutkimuksessa saatiin myös selville, etteivät esimiehet tiedostaneet negatiivista stressiään ennen kuin se alkoi vaikuttaa heidän kehoihinsa.
Tutkimuksen tulosten johdosta voidaan siis todeta, että kehittämisvalmennus edistävää esimiesten ja heidän työryhmiensä työhyvinvointia. On siis suositeltavaa, että kehittämisvalmennusta järjestettäisiin edelleen, ja valmennettaviksi otettaisiin mahdollisimman moni esimies, jotta työhyvinvointia edistettäisiin entistä enemmän Osuuskauppa Arinassa. Tutkimustuloksista kävi myös ilmi, että Osuuskauppa Arinassa on tarvetta entistä tarkemmalle negatiivisen stressin tarkastelulle eli tiedotusta stressistä tulisi lisätä.