Hoitohenkilöstön työhyvinvointi ja työkyky oikeuspsykiatrisessa sairaalassa
Kurki, Jaana; Kaikkonen, Jukka (2017)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Kurki, Jaana
Kaikkonen, Jukka
Vaasan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111498
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena Vanhan Vaasan sairaalan hoitohenkilökunta kokee työhyvinvointinsa ja työkykynsä. Työhyvinvointi on kohdeorganisaation toiminnan teemana vuonna 2017, joten tutkimuksen aihe oli tarpeellinen ja ajankohtainen. Tutkimuskysymyksillä haettiin vastausta hoitohenkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn tilaan oikeuspsykiatrisessa sairaalassa sekä selvitettiin tekijöitä, jotka tukevat työhyvinvointia ja työkykyä. Tutkimukseen osallistuneilta vastaajilta tiedusteltiin myös mahdollisia tekijöitä, joita työhyvinvoinnin ja työkyvyn kannalta pitäisi kehittää.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin terveyden ja toimintakyvyn, osaamisen, arvojen, asenteiden ja motivaation, työn, työolojen ja johtamisen, perheen ja lähiyhteisön sekä työkuormituksen merkitystä työhyvinvoinnin taustalla. Viitekehyksessä tarkasteltiin lisäksi työkyvyn määritelmää ja oikeuspsykiatriaa. Tutkimuksessa käytettiin pääasiallisesti kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin määrällisellä, puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen kaksi kysymystä esitettiin avoimina kysymyksinä. Kyselylomake oli Työturvallisuuskeskuksen tuottama Yksilö-tutka 2.0. Lomake sisälsi vastaajien taustatietojen keruulomakkeen, työhyvinvointi-indeksin, työkykyarvion kysymykset ja tulosten analysointiin tarvittavan asteikon. Tutkimukseen osallistui yhteensä 111 hoitohenkilöstöön kuuluvaa työntekijää, joista 11 toimi lähiesimiehenä. Tutkimuksessa saatu aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja sisällönanalyysilla.
Tutkimuksessa saatiin tietoa hoitohenkilöstön kokemuksista liittyen työhyvinvointii ja työkykyyn. Tutkimuksen tulosten mukaan merkittävänä voidaan pitää sitä, että kaikki ammattiryhmät kokivat työhyvinvointinsa ja työkykynsä työhyvinvointi- ja työkykyindeksin arviointiasteikolla hyväksi. Tutkimuksen tulokset korostivat johtamisen merkitystä työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukijana. Tutkimus osoitti, että samat tekijät, jotka tukevat työssä jaksamista, kaipaavat myös kehittämistä.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin terveyden ja toimintakyvyn, osaamisen, arvojen, asenteiden ja motivaation, työn, työolojen ja johtamisen, perheen ja lähiyhteisön sekä työkuormituksen merkitystä työhyvinvoinnin taustalla. Viitekehyksessä tarkasteltiin lisäksi työkyvyn määritelmää ja oikeuspsykiatriaa. Tutkimuksessa käytettiin pääasiallisesti kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin määrällisellä, puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen kaksi kysymystä esitettiin avoimina kysymyksinä. Kyselylomake oli Työturvallisuuskeskuksen tuottama Yksilö-tutka 2.0. Lomake sisälsi vastaajien taustatietojen keruulomakkeen, työhyvinvointi-indeksin, työkykyarvion kysymykset ja tulosten analysointiin tarvittavan asteikon. Tutkimukseen osallistui yhteensä 111 hoitohenkilöstöön kuuluvaa työntekijää, joista 11 toimi lähiesimiehenä. Tutkimuksessa saatu aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja sisällönanalyysilla.
Tutkimuksessa saatiin tietoa hoitohenkilöstön kokemuksista liittyen työhyvinvointii ja työkykyyn. Tutkimuksen tulosten mukaan merkittävänä voidaan pitää sitä, että kaikki ammattiryhmät kokivat työhyvinvointinsa ja työkykynsä työhyvinvointi- ja työkykyindeksin arviointiasteikolla hyväksi. Tutkimuksen tulokset korostivat johtamisen merkitystä työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukijana. Tutkimus osoitti, että samat tekijät, jotka tukevat työssä jaksamista, kaipaavat myös kehittämistä.