Á la carte -ruokailu ja sen kehittäminen kuntosaliharrastajan näkökulmasta
Laitinen, Juuli (2017)
Laitinen, Juuli
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111845
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111845
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli selvittää kyselyllä, mitä mieltä Kuopion kuntosaliharrastajat ovat ravintolaruokailusta ja millaisia toiveita tällä asiakaskunnalla on sen kehittämisen suhteen. Tutkimus pohjautuu hypoteesiin, että ravintolaruokailu voi olla epäterveellistä eikä siksi sovi terveellisiä elämäntapoja noudattaville kuntosaliharrastajille.
Tutkimus toteutettiin kuopiolaisille kuntosaliharrastajille kvantitatiivisena kyselytutkimuksena sähköisesti. Kysely julkaistiin Kuopion puskaradio -Facebookryhmässä, johon vastaajat vastasivat omantuntonsa mukaan eli vastausmääriä tai vastaajia ei ollut rajoitettu. Tämä on voinut vääristää vastauksia, jos vastaajat eivät ole olleet kohderyhmää. Toisaalta kaikki vastaukset olivat asiallisia ja todennäköisesti vastaajatkin olivat aiheesta kiinnostuneita, vaikkeivat olisikaan kuntosaliharrastajia.
Tuloksista kävi ilmi, että kuntosaliharrastajat käyvät hiukan harvemmin ravintoloissa, kuin Maran (2014) tekemän ravintolaruokailun trenditutkimuksen mukaan ihmiset keskimäärin. Ero voi johtua tutkimukseni tiukemmasta rajauksesta vain ruokaravintoloihin. Myös kuntosaliharrastajien kiinnostus terveellisyyteen voi vähentää ruokailukertoja. Tulosten mukaan kuntosaliharrastajat syövät arjessa terveellisesti ravitsemussuosituksia mukaillen ja toivoisivat niiden noudattamisen olevan mahdollista ravintolassakin syödessä. Silti enemmän merkitsee se, että ravintolassa saa hyvää ruokaa järkevään hintaan.
Terveellisyyteen panostamalla ravintolat voisivat houkutella kohderyhmän asiakkaita käymään useammin. Kuntosaliharrastajia auttaisi, jos ravintosisällöt olisivat esillä paremmin esimerkiksi nettisivuilla tai ruokalistassa. Terveellisemmät annokset voisi merkitä ruokalistaan ja annosten muunneltavuutta voisi tuoda enemmän esille, jolloin esimerkiksi eri lisäkkeen pyytäminen ei tuntuisi asiakkaasta erityistarpeelta. Ravintolan imagoa ei tarvitse muuttaa terveys-termin alle eikä suuria muutoksia tarvitsisi tehdä tai välttämättä kehittää kokonaan uusia annoksiakaan, vaan muokata nykyisiä terveellisempään suuntaan. Tällä panostuksella voisi olla hyvä vaikutus asiakastyytyväisyyteen kokonaisuudessaan ja todennäköisesti myös muullakin asiakaskunnalla olisi kiinnostusta terveellisempiin annoksiin.
Tutkimus toteutettiin kuopiolaisille kuntosaliharrastajille kvantitatiivisena kyselytutkimuksena sähköisesti. Kysely julkaistiin Kuopion puskaradio -Facebookryhmässä, johon vastaajat vastasivat omantuntonsa mukaan eli vastausmääriä tai vastaajia ei ollut rajoitettu. Tämä on voinut vääristää vastauksia, jos vastaajat eivät ole olleet kohderyhmää. Toisaalta kaikki vastaukset olivat asiallisia ja todennäköisesti vastaajatkin olivat aiheesta kiinnostuneita, vaikkeivat olisikaan kuntosaliharrastajia.
Tuloksista kävi ilmi, että kuntosaliharrastajat käyvät hiukan harvemmin ravintoloissa, kuin Maran (2014) tekemän ravintolaruokailun trenditutkimuksen mukaan ihmiset keskimäärin. Ero voi johtua tutkimukseni tiukemmasta rajauksesta vain ruokaravintoloihin. Myös kuntosaliharrastajien kiinnostus terveellisyyteen voi vähentää ruokailukertoja. Tulosten mukaan kuntosaliharrastajat syövät arjessa terveellisesti ravitsemussuosituksia mukaillen ja toivoisivat niiden noudattamisen olevan mahdollista ravintolassakin syödessä. Silti enemmän merkitsee se, että ravintolassa saa hyvää ruokaa järkevään hintaan.
Terveellisyyteen panostamalla ravintolat voisivat houkutella kohderyhmän asiakkaita käymään useammin. Kuntosaliharrastajia auttaisi, jos ravintosisällöt olisivat esillä paremmin esimerkiksi nettisivuilla tai ruokalistassa. Terveellisemmät annokset voisi merkitä ruokalistaan ja annosten muunneltavuutta voisi tuoda enemmän esille, jolloin esimerkiksi eri lisäkkeen pyytäminen ei tuntuisi asiakkaasta erityistarpeelta. Ravintolan imagoa ei tarvitse muuttaa terveys-termin alle eikä suuria muutoksia tarvitsisi tehdä tai välttämättä kehittää kokonaan uusia annoksiakaan, vaan muokata nykyisiä terveellisempään suuntaan. Tällä panostuksella voisi olla hyvä vaikutus asiakastyytyväisyyteen kokonaisuudessaan ja todennäköisesti myös muullakin asiakaskunnalla olisi kiinnostusta terveellisempiin annoksiin.