Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatiminen pedagogisen suunnittelun prosessissa
Kallio, Tarja (2017)
Kallio, Tarja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111916
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111916
Tiivistelmä
Opinnäytetyön taustalla olivat syksyllä 2016 uudistetut valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä opinnäytetyöntekijän kiinnostus pedagogiseen suunnitteluun. Yhteistyökumppaniksi löytyi Nokian kaupungin kunnallinen päiväkoti ja erään lapsiryhmän varhaiskasvattajat.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli reflektoivasti käydä läpi varhaiskasvatussuunnitelman uusia perusteita kasvattajatiimin kanssa siten, että oppiminen tapahtuu yhteistyössä ja ryhmäkohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa tukien. Opinnäytetyö on toimintatutkimuksellinen, ja aineistonkeruu toteutettiin kasvattajatiimissä teemahaastatteluita ja aktiivista havainnointia hyödyntäen 14.11.2016–16.1.2017.
Opinnäytetyön tavoitteita olivat varhaiskasvattajien perehtyminen ja sitoutuneisuus uuteen valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan yhdessä oppien, pedagogisen ajattelun ja toiminnan kehittäminen ja ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatiminen. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisäksi tuottaa kokemustietoa päiväkotiryhmästä Nokian kaupungin varhaiskasvatuksen suunnittelijoille. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: ”Miten yhteinen kehittämistyöskentely vaikutti kasvattajatiimin pedagogisen suunnittelun prosessiin?” ja ”Mitä työskentely tuotti ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman perustaksi?”
Kasvattajat sitoutuivat yhteiseen työskentelyyn ja sisäistivät yhteisöllisessä oppimisprosessissa uusia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Pedagoginen suunnittelu vaatii kasvattajien yhteistä aikaa ja ulkopuolisen fasilitaattorin tukea. Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöllisiksi perusteiksi saatiin arvopohja, oppimisen alueiden määritelmiä sekä lasten mielenkiinnon kohteita. Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteista tehtiin graafinen kooste kasvattajien työvälineeksi. Luottamuksellinen aineisto, kuten ryhmän varhaiskasvattajien ja lasten nimet, on jätetty pois julkisesta raportista.
Johtopäätöksenä opinnäytetyöstä voidaan todeta, että pedagoginen suunnittelu vaatii aikaa ja johtajan rooli korostuu kasvattajien yhteisen ajan löytämisessä. Kasvattajatiimin yhteinen suunnittelu on merkityksellistä laadukkaan pedagogiikan ja kasvattajan jatkuvan oppimisen kannalta.
Jatkossa lasten osallisuutta ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa olisi kehitettävä sekä keskityttävä pedagogisen johtajuuden merkitykseen yhteisöllisessä oppimisprosessissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli reflektoivasti käydä läpi varhaiskasvatussuunnitelman uusia perusteita kasvattajatiimin kanssa siten, että oppiminen tapahtuu yhteistyössä ja ryhmäkohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa tukien. Opinnäytetyö on toimintatutkimuksellinen, ja aineistonkeruu toteutettiin kasvattajatiimissä teemahaastatteluita ja aktiivista havainnointia hyödyntäen 14.11.2016–16.1.2017.
Opinnäytetyön tavoitteita olivat varhaiskasvattajien perehtyminen ja sitoutuneisuus uuteen valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan yhdessä oppien, pedagogisen ajattelun ja toiminnan kehittäminen ja ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatiminen. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisäksi tuottaa kokemustietoa päiväkotiryhmästä Nokian kaupungin varhaiskasvatuksen suunnittelijoille. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: ”Miten yhteinen kehittämistyöskentely vaikutti kasvattajatiimin pedagogisen suunnittelun prosessiin?” ja ”Mitä työskentely tuotti ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman perustaksi?”
Kasvattajat sitoutuivat yhteiseen työskentelyyn ja sisäistivät yhteisöllisessä oppimisprosessissa uusia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Pedagoginen suunnittelu vaatii kasvattajien yhteistä aikaa ja ulkopuolisen fasilitaattorin tukea. Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöllisiksi perusteiksi saatiin arvopohja, oppimisen alueiden määritelmiä sekä lasten mielenkiinnon kohteita. Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteista tehtiin graafinen kooste kasvattajien työvälineeksi. Luottamuksellinen aineisto, kuten ryhmän varhaiskasvattajien ja lasten nimet, on jätetty pois julkisesta raportista.
Johtopäätöksenä opinnäytetyöstä voidaan todeta, että pedagoginen suunnittelu vaatii aikaa ja johtajan rooli korostuu kasvattajien yhteisen ajan löytämisessä. Kasvattajatiimin yhteinen suunnittelu on merkityksellistä laadukkaan pedagogiikan ja kasvattajan jatkuvan oppimisen kannalta.
Jatkossa lasten osallisuutta ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa olisi kehitettävä sekä keskityttävä pedagogisen johtajuuden merkitykseen yhteisöllisessä oppimisprosessissa.