Sosiaalinen media henkilöbrändien näyteikkunana : Klassisen laulajan mahdollisuudet internetmarkkinoinnissa
Lesonen, Johanna (2017)
Lesonen, Johanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060212010
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060212010
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli selvittää, mitä klassinen laulaja voisi oppia ja omaksua media-alan markkinointiperiaatteista. Henkilöbrändi ja imago ovat tuttuja käsitteitä populaarimusiikin ja viihdemusiikin kentillä. Tämän työn lähtökohtana oli olettamus, että klassiset muusikot pitävät brändiajattelua vieraana, johtuen ainakin asenteista ja arvomaailmasta, joihin taidemusiikin historia sekä perinteet vaikuttavat. Toinen tärkeä kysymys liittyi sosiaalisen median merkitykseen klassisen laulajan näkökulmasta: Onko sosiaalisesta mediasta hyötyä, tai voiko sen ulkopuolisuudesta olla haittaa?
Aluksi tarkastelin mediakeskeistä kulttuuriamme ja sosiaalista mediaa yhteiskunnallisena ilmiönä. Valtaosa ihmisistä käyttää sosiaalista mediaa päivittäin, joten sen osuus markkinointikanavana on korostunut viimeisten vuosien aikana. Pohdin myös vahvan substanssiosaamisen ja pinnallisena pidetyn brändiajattelun välille muodostuvaa ristiriitaa.
Seuraavaksi tutkin, miten julkinen kuva, henkilöbrändi ja imago eroavat tosistaan. Miten ne muodostuvat ja miten niihin voidaan vaikuttaa – erityisesti sosiaalisessa mediassa. Käyn läpi yleisimmät sosiaaliset verkostot ja miten eri ikäryhmät niiden käytössä jakautuvat. Esittelen esimerkkien kautta henkilöbrändin suunnittelun alkuvaiheet, sekä henkilökohtaisten nettisivujeni visuaalisen suunnitteluprosessin. Työni tueksi suoritin kyselyn kahdelletoista aktiiviuraa tekevälle oopperalaulajalle. Vastaajista suurin osa piti aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa erittäin tärkeänä.
Viimeisessä luvussa esittelen suomalaisen metalliyhtyeen tiiviin ja tarkan markkinointisuunnitelman. Tuon vielä esille, miten Helsingin Kaupunginorkesteri uudisti imagonsa erityisesti visuaalisen ilmeen kautta. Pohdinnassa arvioin mahdolliset riskit brändiajatteluun liittyen ja miten markkinoinnin voisi sisällyttää luontevaksi osaksi klassisen laulajan ammatinkuvaa, esimerkiksi henkilöbrändäykseen liittyvien kurssien sisällyttämisellä taidealan opintoihin.
Aluksi tarkastelin mediakeskeistä kulttuuriamme ja sosiaalista mediaa yhteiskunnallisena ilmiönä. Valtaosa ihmisistä käyttää sosiaalista mediaa päivittäin, joten sen osuus markkinointikanavana on korostunut viimeisten vuosien aikana. Pohdin myös vahvan substanssiosaamisen ja pinnallisena pidetyn brändiajattelun välille muodostuvaa ristiriitaa.
Seuraavaksi tutkin, miten julkinen kuva, henkilöbrändi ja imago eroavat tosistaan. Miten ne muodostuvat ja miten niihin voidaan vaikuttaa – erityisesti sosiaalisessa mediassa. Käyn läpi yleisimmät sosiaaliset verkostot ja miten eri ikäryhmät niiden käytössä jakautuvat. Esittelen esimerkkien kautta henkilöbrändin suunnittelun alkuvaiheet, sekä henkilökohtaisten nettisivujeni visuaalisen suunnitteluprosessin. Työni tueksi suoritin kyselyn kahdelletoista aktiiviuraa tekevälle oopperalaulajalle. Vastaajista suurin osa piti aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa erittäin tärkeänä.
Viimeisessä luvussa esittelen suomalaisen metalliyhtyeen tiiviin ja tarkan markkinointisuunnitelman. Tuon vielä esille, miten Helsingin Kaupunginorkesteri uudisti imagonsa erityisesti visuaalisen ilmeen kautta. Pohdinnassa arvioin mahdolliset riskit brändiajatteluun liittyen ja miten markkinoinnin voisi sisällyttää luontevaksi osaksi klassisen laulajan ammatinkuvaa, esimerkiksi henkilöbrändäykseen liittyvien kurssien sisällyttämisellä taidealan opintoihin.