Journalistinen video somefiidissä : Journalistinen somevideo, sen ilmiö, rakentaminen, sisältö ja käyttö
Kuivas, Eeva (2017)
Kuivas, Eeva
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060412267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060412267
Tiivistelmä
Journalistiset videosisällöt ihmisten sosiaalisen median yhteisöpalvelujen uutisvirroissa ovat tätä päivää. Journalistista somevideota on Suomessa tehty etenkin Yleisradiossa jo muutama vuosi, mutta toistaiseksi kukaan ei ole tutkinut aihetta. Tekijän henkilökohtainen halu saada nuoria ja nuoria aikuisia kuluttamaan enemmän tiedotusvälineiden tuottamaa sisältöä vaikutti aiheen valintaan. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mikä journalistinen somevideo on. Selvityksessä on, miten se rakennetaan, millaisia elementtejä se sisältää, missä sitä käytetään ja mihin tarkoitukseen se tehdään.
Tutkielman tietoperusta on koottu journalismiin, sosiaaliseen mediaan sekä videoon liittyvästä kirjallisuudesta, nettilähteistä, tutkimuksista, tilastoista, tutkielmista sekä media-analyysistä. Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja aineiston hankinnassa on käytetty puolistrukturoitua menelmää, teemahaastattelua. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahta Yleisradiossa journalistisen somevideon parissa työskentelevää ammattilaista huhtikuussa 2017. Tuloksissa vedettiin yhteen haastattelujen pohjalta nousseita keskeisiä teemoja. Lisäksi tekijä kertoo journalistisesta somevideosta tekemistään havainnoista toteuttaessaan produktion Yle Kioskille.
Päätuloksena saatiin selville, että journalistinen somevideo on natiivina julkaistu eli suoraan sosiaalisen median yhteisöpalvelun alustalle ladattu journalistinen sisältö, joka edustaa audiovisuaalista kerrontaa eli on videomuotoinen. Linkittämisen sijaan video ladataan suoraan yhteisöpalveluun, koska näin alustan algoritmi antaa sille enemmän näkyvyyttä. Journalistisesta somevideosta puhuttaessa tulee huomioida, että toistaiseksi termillä viitataan yleensä Facebookissa julkaistavaan videoon.
Tuloksena saatiin selville, että sama video ei toimi kaikkialla, vaan se pitää räätälöidä jokaiselle alustalle erikseen sopivaksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että journalistinen somevideo on yleensä pituudeltaan puolesta minuutista kahteen minuuttiin, käsittelee aihettaan tiukalla rajauksella ja sisältää liikkuvaa kuvaa, ääntä sekä grafiikkaa. Sosiaalisessa mediassa julkaisuun liittyy usein vuorovaikutusta ja keskustelua, joten se tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa journalismille ominaista keskustelufoorumin asemaa entistä paremmin. Tutkimuksen tulokset ovat suuntaa antavia, mutta eivät laajemmin yleistettävissä olevia.
Tutkielman tietoperusta on koottu journalismiin, sosiaaliseen mediaan sekä videoon liittyvästä kirjallisuudesta, nettilähteistä, tutkimuksista, tilastoista, tutkielmista sekä media-analyysistä. Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja aineiston hankinnassa on käytetty puolistrukturoitua menelmää, teemahaastattelua. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahta Yleisradiossa journalistisen somevideon parissa työskentelevää ammattilaista huhtikuussa 2017. Tuloksissa vedettiin yhteen haastattelujen pohjalta nousseita keskeisiä teemoja. Lisäksi tekijä kertoo journalistisesta somevideosta tekemistään havainnoista toteuttaessaan produktion Yle Kioskille.
Päätuloksena saatiin selville, että journalistinen somevideo on natiivina julkaistu eli suoraan sosiaalisen median yhteisöpalvelun alustalle ladattu journalistinen sisältö, joka edustaa audiovisuaalista kerrontaa eli on videomuotoinen. Linkittämisen sijaan video ladataan suoraan yhteisöpalveluun, koska näin alustan algoritmi antaa sille enemmän näkyvyyttä. Journalistisesta somevideosta puhuttaessa tulee huomioida, että toistaiseksi termillä viitataan yleensä Facebookissa julkaistavaan videoon.
Tuloksena saatiin selville, että sama video ei toimi kaikkialla, vaan se pitää räätälöidä jokaiselle alustalle erikseen sopivaksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että journalistinen somevideo on yleensä pituudeltaan puolesta minuutista kahteen minuuttiin, käsittelee aihettaan tiukalla rajauksella ja sisältää liikkuvaa kuvaa, ääntä sekä grafiikkaa. Sosiaalisessa mediassa julkaisuun liittyy usein vuorovaikutusta ja keskustelua, joten se tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa journalismille ominaista keskustelufoorumin asemaa entistä paremmin. Tutkimuksen tulokset ovat suuntaa antavia, mutta eivät laajemmin yleistettävissä olevia.