Ulosottovalituksia koskeva tutkimus ja analysointi
Mäki, Katja (2017)
Mäki, Katja
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060412252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060412252
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli kerätä, tutkia ja analysoida Varsinais-Suomen ulosottovirastoon tulleet 433 ulosottovalitusta. Ulosottovalitukset koskevat kihlakunnanvoudin ja kihlakunnanulosottomiehen lainkäyttöä, ja he vastaavat heidän omilta velallisilta tulleista valituskirjelmistä. Täytäntöönpanotoimeen tai ulosottomiehen tekemään päätökseen voidaan hakea muutosta tekemällä ulosottovalitus käräjäoikeudelle. Ulosottovalitus on ulosoton tavallisin muutoksenhakukeino. On oltava päätös, toimi tai menettely, joka halutaan korjata. Ulosottomiehen päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta toimi tai päätös koskee; velallinen, velkoja tai muu henkilö. (UK 11:1.1)
Ulosottokaaren (15.6.2007/705) 11 luku on työssä käytetty lainsäädännön tietoperusta. Muu lähdeaineisto koostuu lain esitöistä, lainkäyttöratkaisuista, oikeuskirjallisuudesta sekä asiantuntijahaastatteluista ja -kirjoituksista.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin empiiristä tutkimusta, joka kohdistui Varsinais-Suomen ulosottoviraston toimialueeseen tulleisiin ulosottovalituksiin. Kihlakunnanvoutien haastattelut toteutettiin strukturoituna asiantuntijahaastatteluna. Heille lähetettiin kysymykset etukäteen sähköpostilla, jonka jälkeen sovittiin erikseen jokaisen kihlakunnanvoudin kanssa haastatteluaika, johon käytettiin aikaa puolesta tunnista puoleentoista tuntiin.
Tiedon keräämisessä hyödynnettiin excel -taulukointia, jonne kerättiin vuosien 20132016 tulleiden ulosottovalitusten tiedot; mm. saapumispäivä, valituksen tekijä (velallinen/ sivullinen), kenen kihlakunnanvoudin vastuulle valitus oli tullut, toimenpiteet, missä tilassa valitus oli (kesken vai finaalissa), itseoikaisujen määrä, valituksen lopputulos (hyväksytty/ hylätty/ muutettu osittain/ peruttu/ sovinto/ kesken), mihin oikeusasteeseen valitus oli mennyt, valituksen käsittelyaika, mitä valitus koski, oliko valittaja luonnollinen vai oikeushenkilö, nainen vai mies. Taulukointi oli erittäin laaja, mutta siihen keräämät tiedot antoivat kattavan perustan tutkimustyölle.
Tutkimustulokset osoittivat, että valitusten määrä neljän vuoden aikana on pysynyt melko samassa suhteessa tulleiden asioiden suhteen. Neljän vuoden aikana yhteensä 433 valitusta ja saapuneita asioita oli tullut Varsinais-Suomen ulosottovirastoon 938 192 kappaletta. Joten valituksia tulee prosentuaalisesti noin 0,05 % saapuneiden asioiden suhteen. Suomessa valituksia tehdään yhden vuoden aikana noin 1 000 kappaletta. Jos valituksia tulisi neljän vuoden aikana arviolta noin 4 000/ saapuneiden asioiden määrä, olisi suhdeluku noin 0,047 %.
Ulosottokaaren (15.6.2007/705) 11 luku on työssä käytetty lainsäädännön tietoperusta. Muu lähdeaineisto koostuu lain esitöistä, lainkäyttöratkaisuista, oikeuskirjallisuudesta sekä asiantuntijahaastatteluista ja -kirjoituksista.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin empiiristä tutkimusta, joka kohdistui Varsinais-Suomen ulosottoviraston toimialueeseen tulleisiin ulosottovalituksiin. Kihlakunnanvoutien haastattelut toteutettiin strukturoituna asiantuntijahaastatteluna. Heille lähetettiin kysymykset etukäteen sähköpostilla, jonka jälkeen sovittiin erikseen jokaisen kihlakunnanvoudin kanssa haastatteluaika, johon käytettiin aikaa puolesta tunnista puoleentoista tuntiin.
Tiedon keräämisessä hyödynnettiin excel -taulukointia, jonne kerättiin vuosien 20132016 tulleiden ulosottovalitusten tiedot; mm. saapumispäivä, valituksen tekijä (velallinen/ sivullinen), kenen kihlakunnanvoudin vastuulle valitus oli tullut, toimenpiteet, missä tilassa valitus oli (kesken vai finaalissa), itseoikaisujen määrä, valituksen lopputulos (hyväksytty/ hylätty/ muutettu osittain/ peruttu/ sovinto/ kesken), mihin oikeusasteeseen valitus oli mennyt, valituksen käsittelyaika, mitä valitus koski, oliko valittaja luonnollinen vai oikeushenkilö, nainen vai mies. Taulukointi oli erittäin laaja, mutta siihen keräämät tiedot antoivat kattavan perustan tutkimustyölle.
Tutkimustulokset osoittivat, että valitusten määrä neljän vuoden aikana on pysynyt melko samassa suhteessa tulleiden asioiden suhteen. Neljän vuoden aikana yhteensä 433 valitusta ja saapuneita asioita oli tullut Varsinais-Suomen ulosottovirastoon 938 192 kappaletta. Joten valituksia tulee prosentuaalisesti noin 0,05 % saapuneiden asioiden suhteen. Suomessa valituksia tehdään yhden vuoden aikana noin 1 000 kappaletta. Jos valituksia tulisi neljän vuoden aikana arviolta noin 4 000/ saapuneiden asioiden määrä, olisi suhdeluku noin 0,047 %.