Mallihoitosuunnitelman kehittäminen painehaavapotilaan hoitotyössä
Skippari, Katariina; Lopperi, Laura (2017)
Skippari, Katariina
Lopperi, Laura
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060612535
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060612535
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Kymenlaakson keskussairaalassa käytössä olevan hoitokertomuksen eli HOKEn painehaavapotilaan mallihoitosuunnitelmaa. Tulosten avulla vertailtiin mallihoitosuunnitelman ja uusimman tutkitun tiedon yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
On arvioitu, että joka neljäs pitkäaikaishoidossa oleva saa jossain vaiheessa painehaavan. Painehaavojen aiheuttamat kustannukset Suomessa ovat noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2014 Kymenlaakson keskussairaalassa hoidossa olleista 175 potilaasta 9 % sai hoidon aikana painehaavan. Kustannustehokkainta hoitoa olisi painehaavan ennaltaehkäiseminen.
Painehaavan rakenteinen kirjaaminen koostuu hoidon tarpeesta ja tavoitteesta, hoitotyön suunnitelluista toiminnoista ja tuloksista. Painehaavan hoidon tarpeita ovat haavan asteen luokittelu ja painehaavariskin arviointi. Hoitotyön suunnitellut toiminnot ovat muun muassa haavan ja ihon hoito, potilaan ohjaus, kivun hoito, aktiviteetin seuranta sekä ravitsemuksen ja nestetasapainon seuranta. Painehaavan hoidon tavoitteena on haavan paraneminen ja uusien painehaavojen ehkäiseminen.
Sähköinen potilaskertomus mahdollistaa ajantasaisen tiedon hyödyntämisen useissa eri toimipisteissä samanaikaisesti. Tieto on myös helpommin saatavissa ja luettavampaa, kuin paperisissa potilaskertomuksissa. Potilasturvallisuuden takaamiseksi on mallihoitosuunnitelmaa päivitettävä yksilöllisesti potilaan tarpeiden mukaan.
Opinnäytetyössä korostui painehaavariskissä olevien potilaiden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa ja asentohoidon merkitys painehaavapotilaiden hoidossa. Riskipotilaiden tunnistamiseksi voidaan käyttää Braden-mittaria, jolla arvioidaan potilaan tuntoaistia, liikkuvuutta, ihon kosteutta, fyysistä aktiivisuutta, ravitsemusta ja potilaaseen kohdistuvia hankaavia voimia. Potilaan säännöllinen asennon vaihto ja näin paineen vähentäminen riskialueilta, kuuluu painehaavan hoidon perustoimenpiteisiin.
On arvioitu, että joka neljäs pitkäaikaishoidossa oleva saa jossain vaiheessa painehaavan. Painehaavojen aiheuttamat kustannukset Suomessa ovat noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2014 Kymenlaakson keskussairaalassa hoidossa olleista 175 potilaasta 9 % sai hoidon aikana painehaavan. Kustannustehokkainta hoitoa olisi painehaavan ennaltaehkäiseminen.
Painehaavan rakenteinen kirjaaminen koostuu hoidon tarpeesta ja tavoitteesta, hoitotyön suunnitelluista toiminnoista ja tuloksista. Painehaavan hoidon tarpeita ovat haavan asteen luokittelu ja painehaavariskin arviointi. Hoitotyön suunnitellut toiminnot ovat muun muassa haavan ja ihon hoito, potilaan ohjaus, kivun hoito, aktiviteetin seuranta sekä ravitsemuksen ja nestetasapainon seuranta. Painehaavan hoidon tavoitteena on haavan paraneminen ja uusien painehaavojen ehkäiseminen.
Sähköinen potilaskertomus mahdollistaa ajantasaisen tiedon hyödyntämisen useissa eri toimipisteissä samanaikaisesti. Tieto on myös helpommin saatavissa ja luettavampaa, kuin paperisissa potilaskertomuksissa. Potilasturvallisuuden takaamiseksi on mallihoitosuunnitelmaa päivitettävä yksilöllisesti potilaan tarpeiden mukaan.
Opinnäytetyössä korostui painehaavariskissä olevien potilaiden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa ja asentohoidon merkitys painehaavapotilaiden hoidossa. Riskipotilaiden tunnistamiseksi voidaan käyttää Braden-mittaria, jolla arvioidaan potilaan tuntoaistia, liikkuvuutta, ihon kosteutta, fyysistä aktiivisuutta, ravitsemusta ja potilaaseen kohdistuvia hankaavia voimia. Potilaan säännöllinen asennon vaihto ja näin paineen vähentäminen riskialueilta, kuuluu painehaavan hoidon perustoimenpiteisiin.