Järven vedenpinnan noston vaikutukset vedenkorkeuksiin ja vedenlaatuun
Sorvali, Ville (2017)
Sorvali, Ville
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060712762
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060712762
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida Pohjois-Savon ELY-keskuksen toiminta-alueella tehtyjen järvien vedenpinnan nostohankkeiden vaikutuksia vedenkorkeuksiin ja vedenlaatuun. Järven vedenpinnan nostohankkeet vaativat useiden vuosien työtä, täsmällistä suunnittelua ja ne ovat pitkäkestoisia prosesseja. Työssä arvioitiin nostohankkeiden suunnitelmien toteutumista ja pohdittiin, miten hankkeiden toteutumista voisi arvioida entistä paremmin.
Vedenpinnan nostohankkeiden vaikutuksia järviin arvioitiin 15 kohdejärven perusteella. Arviointi suoritettiin tarkastelemalla kohdejärvien kunnostussuunnitelmissa esitettyjä tulevia vedenkorkeustasoja ja vertaamalla niitä järvien vedenkorkeushavaintoihin. Vedenkorkeushavaintoja tarkasteltiin ennen nostoa ja sen jälkeen. Vedenpinnan noston vaikutuksia vedenlaatuun tarkasteltiin piirtämällä kuvaajia eri vedenlaadun parametreista järville, joista vedenlaatutietoja oli saatavilla. Kuvaajista etsittiin muutoksia arvoissa ja trendeissä, jotka ajoittuvat vedenpinnan nostoon.
Tämän opinnäytetyön tarkastelun perusteella aliveden- ja keskivedenkorkeuden osalta päästiin usein suhteellisen lähelle tavoiteltuja korkeustasoja. Ylivedenkorkeudet olivat useimmiten suunniteltujen korkeustasojen alapuolella, mikä selittynee sillä, etteivät havaintojaksot olleet täysin vertailukepoisia. Tällä aineistolla vedenpinnan nostoilla ei havaittu vaikutuksia järven vedenlaatuun.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kunnostushankkeiden suunnitteluvaiheessa järvikunnostuksille tulisi asettaa selkeät tavoitteet, jotta hankkeiden toteutumista voisi arvioida paremmin. Lisäksi kunnostuksien jälkiseurantaan tulisi panostaa ja sitä tulisi suorittaa säännöllisemmin ja johdonmukaisemmin hankkeiden toteutumisen arvioinnin helpottamiseksi.
Vedenpinnan nostohankkeiden vaikutuksia järviin arvioitiin 15 kohdejärven perusteella. Arviointi suoritettiin tarkastelemalla kohdejärvien kunnostussuunnitelmissa esitettyjä tulevia vedenkorkeustasoja ja vertaamalla niitä järvien vedenkorkeushavaintoihin. Vedenkorkeushavaintoja tarkasteltiin ennen nostoa ja sen jälkeen. Vedenpinnan noston vaikutuksia vedenlaatuun tarkasteltiin piirtämällä kuvaajia eri vedenlaadun parametreista järville, joista vedenlaatutietoja oli saatavilla. Kuvaajista etsittiin muutoksia arvoissa ja trendeissä, jotka ajoittuvat vedenpinnan nostoon.
Tämän opinnäytetyön tarkastelun perusteella aliveden- ja keskivedenkorkeuden osalta päästiin usein suhteellisen lähelle tavoiteltuja korkeustasoja. Ylivedenkorkeudet olivat useimmiten suunniteltujen korkeustasojen alapuolella, mikä selittynee sillä, etteivät havaintojaksot olleet täysin vertailukepoisia. Tällä aineistolla vedenpinnan nostoilla ei havaittu vaikutuksia järven vedenlaatuun.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kunnostushankkeiden suunnitteluvaiheessa järvikunnostuksille tulisi asettaa selkeät tavoitteet, jotta hankkeiden toteutumista voisi arvioida paremmin. Lisäksi kunnostuksien jälkiseurantaan tulisi panostaa ja sitä tulisi suorittaa säännöllisemmin ja johdonmukaisemmin hankkeiden toteutumisen arvioinnin helpottamiseksi.