Koululaisen terveyttä ja hyvinvointia suojaavia tekijöitä
Oliver, Iina (2017)
Oliver, Iina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060712837
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060712837
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli nostaa esille koululaisen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä aiemmasta tutkimustiedosta. Tarkoituksena oli saada tietoa, jota terveydenhoitaja voi hyödyntää omassa työssään tukiessaan koululaisen ja perheen hyvinvointia. Tarkoituksena oli löytää erityisesti tekijöitä, jotka suojaavat koululaisen terveyttä sekä tekijöitä jotka mahdollisesti uhkaavat koululaisen hyvinvointia ja vanhemmuuden voimavaroja. Näiden tekijöitä ymmärtämällä terveydenhoitaja voi kohdentaa tukensa niille lapsille ja perheille, joilta suojaavia tekijöitä puuttuu. Tämän tiedon avulla terveydenhoitaja voi mahdollisesti omalla työllään vaikuttaa syrjäytymiskehitystä ennaltaehkäisevästi.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto koottiin vuosina 2005–2016 julkaistuista tutkimuksista, tutkimusraporteista ja tieteellisistä julkaisuista. Aineistoa kertyi yhteensä 17 tutkimuksen verran. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti käyttäen analyysissä myös teoriasidonnaista lähestymistapaa.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksen perusteella yksi tärkeimmistä koululaisen terveyttä ja hyvinvointia suojaavista tekijöistä oli perhe ja perheenjäsenten keskinäinen vuorovaikutus. Erityisesti vanhemman läsnäolo ja kiinnostus lapsen elämässä tapahtuvista asioista tuki terveyttä ja hyvinvointia. Perheelle muodostui kuva terveenä olemisesta, kun perheen päivittäinen arki koettiin sujuvaksi. Koululaisen hyvinvointia tuki myös positiivinen minäkuva, itsetunto, elämäntyytyväisyys, elämänlaatu ja kouluun liittyvä toimintakyky. Perheen sosiaalisen ympäristön tarjoama tuki vaikutti vanhempien jaksamiseen ja koko perheen hyvinvointiin. Merkittävä koululaisen terveyttä ja hyvinvointia uhkaava tekijä oli perheen taloudelliset vaikeudet. Myös vanhemmuuden vaikeudet, vakavat ristiriidat, vanhempien pitkäaikainen työttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat olivat yhteydessä heikentävästi vanhempien osallisuuden toteutu-misessa perheessä ja lapsen palveluissa. Koululaisen vähäiset voimavarat, huono itsetunto, tupakointi, päihteidenkäyttö ja psykosomaattiset oireet sekä traumaattiset kokemukset ja kiusaaminen olivat uhka koululaisen terveydelle ja hyvinvoinnille.
Terveydenhoitajalta koululaiset toivoivat enemmän keskustelua itsetunnosta ja kotiasioista. Kun vanhempien asiantuntijuus oman lapsensa voinnista otetiin huomioon, tuki se vanhempien osallisuutta lapsen palveluissa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto koottiin vuosina 2005–2016 julkaistuista tutkimuksista, tutkimusraporteista ja tieteellisistä julkaisuista. Aineistoa kertyi yhteensä 17 tutkimuksen verran. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti käyttäen analyysissä myös teoriasidonnaista lähestymistapaa.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksen perusteella yksi tärkeimmistä koululaisen terveyttä ja hyvinvointia suojaavista tekijöistä oli perhe ja perheenjäsenten keskinäinen vuorovaikutus. Erityisesti vanhemman läsnäolo ja kiinnostus lapsen elämässä tapahtuvista asioista tuki terveyttä ja hyvinvointia. Perheelle muodostui kuva terveenä olemisesta, kun perheen päivittäinen arki koettiin sujuvaksi. Koululaisen hyvinvointia tuki myös positiivinen minäkuva, itsetunto, elämäntyytyväisyys, elämänlaatu ja kouluun liittyvä toimintakyky. Perheen sosiaalisen ympäristön tarjoama tuki vaikutti vanhempien jaksamiseen ja koko perheen hyvinvointiin. Merkittävä koululaisen terveyttä ja hyvinvointia uhkaava tekijä oli perheen taloudelliset vaikeudet. Myös vanhemmuuden vaikeudet, vakavat ristiriidat, vanhempien pitkäaikainen työttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat olivat yhteydessä heikentävästi vanhempien osallisuuden toteutu-misessa perheessä ja lapsen palveluissa. Koululaisen vähäiset voimavarat, huono itsetunto, tupakointi, päihteidenkäyttö ja psykosomaattiset oireet sekä traumaattiset kokemukset ja kiusaaminen olivat uhka koululaisen terveydelle ja hyvinvoinnille.
Terveydenhoitajalta koululaiset toivoivat enemmän keskustelua itsetunnosta ja kotiasioista. Kun vanhempien asiantuntijuus oman lapsensa voinnista otetiin huomioon, tuki se vanhempien osallisuutta lapsen palveluissa.