Terveyshyötymallin kehittäminen Perusturvakuntayhtymä Akselissa : hoitovastaavan toiminnan pilotointi
Lehdonniitty, Suvi (2017)
Lehdonniitty, Suvi
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060312186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060312186
Tiivistelmä
Pitkäaikaissairaiden ja monisairaiden määrän lisääntyminen pakottaa muuttamaan työtapoja ja palveluvalikoimaa. Painopistettä tulee siirtää pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoidon suunnitelmallisuuteen. Suomessa väestö lisääntyy nopeasti lähivuosina ja sen vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan. Väestön ikärakenteen myötä taloudelliset menot heikkenevät. Työikäisten määrä vähenee ja kansatalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Työvoiman ikääntyminen edellyttää panostamista työkyvyn ylläpitämiseen ja työssä jaksamiseen. Terveyshyötymalli eli Chronic Care Model, lyhyemmin CCM, on Edward Wagnerin (1998) kehittämä teoreettinen viitekehys ja ajatusmalli pitkäaikaissairauksien hoidon kehittämiselle, joka erittelee neljä eri osa-aluetta. Näitä osa-alueita ovat omahoidon tuki (self-management support), palveluvalikoima (delivery system design), päätöksentuki (decision support) ja kliiniset tietojärjestelmät (clinical information systems). Mallia voidaan soveltaa erilaisiin kroonisiin sairauksiin terveydenhuollon toimintaympäristöissä ja kohderyhmissä. Tätä ajattelumallia soveltamalla huomioidaan kaikki komponentit.
Tavoitteena on pitkäaikaissairauksien hoidon kehittäminen Perusturvakuntayhtymä Akselissa. Tarkoituksena on tunnistaa ja kartoittaa paljon terveyspalveluita käyttävät asiakkaat ja saada kohderyhmä aktivoitumaan omaan hoitoon. Lisäksi tarkoituksena on pilotoida hoitovastaavan toimintaa pienimuotoisesti valitulla potilasryhmällä, sekä testata terveys- ja hoitosuunnitelman käyttöä. Soveltavan osion tavoitteena on tehostaa suunnitelmallisempaa hoitoa paljon terveyspalveluita käyttävien kohdalla. Tarkoituksena on selvittää seuraavia tutkimuskysymykset: 1. Miten käyttöönotto on onnistunut? 2. Miten sitä voidaan mahdollisesti vielä tehostaa? 3. Millaista koulutusta hoitohenkilökunnalle tulee järjestää? 4. Miten/mistä potilaat ohjautuvat hoitovastaavan vastaanotolle?
Tutkimus toteutettiin laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin kyselykaavakkeilla, joka sisältää strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Kysely toteutettiin vuosina 2016-2017 välillä. Tutkimuslomake lähetettiin Terveys - ja hoitosuunnitelmaan osallistuneille henkilöille. Projektiryhmään osallistuneelle henkilökunnalle lähetettiin erillinen kyselylomake. Kyselyyn vastasi 62,5%. Tulokset analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimustuloksista ilmeni, että pitkäaikaissairaan motivointia omahoitoon tulee kehittää potilaslähtöisemmäksi ja saada potilas aktiiviseksi osallistujaksi omahoidossaan. Haasteita ovat kiireiset aikataulut, epäselvyys hoitopoluista ja yhteistyöverkostoista. Hoitohenkilökunta tarvitsee enemmän koulutusta terveys- ja hoitosuunnitelmien sisällöstä, terveydenhuollon palveluista, jatkoseurannasta ja hoitopoluista. Terveys-ja hoitosuunnitelma on hyvä työväline, kun se on hyvin suunniteltu.
Kehittämisprojektin tuotoksena syntyi idea kouluttaa henkilökuntaa enemmän. Kehittämispäivä on loistava tilaisuus toteuttaa koulutus. Tämän kehittämisprojektin tulokset antavat tukea aikaisemmille tutkimuksille. Tuotoksena laadittiin toimintaohje koulutustilaisuudessa tulosten kirjaamiseen.
Tavoitteena on pitkäaikaissairauksien hoidon kehittäminen Perusturvakuntayhtymä Akselissa. Tarkoituksena on tunnistaa ja kartoittaa paljon terveyspalveluita käyttävät asiakkaat ja saada kohderyhmä aktivoitumaan omaan hoitoon. Lisäksi tarkoituksena on pilotoida hoitovastaavan toimintaa pienimuotoisesti valitulla potilasryhmällä, sekä testata terveys- ja hoitosuunnitelman käyttöä. Soveltavan osion tavoitteena on tehostaa suunnitelmallisempaa hoitoa paljon terveyspalveluita käyttävien kohdalla. Tarkoituksena on selvittää seuraavia tutkimuskysymykset: 1. Miten käyttöönotto on onnistunut? 2. Miten sitä voidaan mahdollisesti vielä tehostaa? 3. Millaista koulutusta hoitohenkilökunnalle tulee järjestää? 4. Miten/mistä potilaat ohjautuvat hoitovastaavan vastaanotolle?
Tutkimus toteutettiin laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin kyselykaavakkeilla, joka sisältää strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Kysely toteutettiin vuosina 2016-2017 välillä. Tutkimuslomake lähetettiin Terveys - ja hoitosuunnitelmaan osallistuneille henkilöille. Projektiryhmään osallistuneelle henkilökunnalle lähetettiin erillinen kyselylomake. Kyselyyn vastasi 62,5%. Tulokset analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimustuloksista ilmeni, että pitkäaikaissairaan motivointia omahoitoon tulee kehittää potilaslähtöisemmäksi ja saada potilas aktiiviseksi osallistujaksi omahoidossaan. Haasteita ovat kiireiset aikataulut, epäselvyys hoitopoluista ja yhteistyöverkostoista. Hoitohenkilökunta tarvitsee enemmän koulutusta terveys- ja hoitosuunnitelmien sisällöstä, terveydenhuollon palveluista, jatkoseurannasta ja hoitopoluista. Terveys-ja hoitosuunnitelma on hyvä työväline, kun se on hyvin suunniteltu.
Kehittämisprojektin tuotoksena syntyi idea kouluttaa henkilökuntaa enemmän. Kehittämispäivä on loistava tilaisuus toteuttaa koulutus. Tämän kehittämisprojektin tulokset antavat tukea aikaisemmille tutkimuksille. Tuotoksena laadittiin toimintaohje koulutustilaisuudessa tulosten kirjaamiseen.