Lämmöntalteenotto harmaasta jätevedestä Rita-aukion kohteessa
Komulainen, Pekka (2017)
Komulainen, Pekka
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060913094
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060913094
Tiivistelmä
Wavin-Labko Oy on kehittänyt harmaiden jätevesien lämmöntalteenottosäiliön. Sillä voidaan ottaa talteen jäteveden mukana viemäriin poistuvaa lämpöä. Säiliön läpi virtaavasta jätevedestä otetaan lämpöä talteen lämmönsiirtoputkistolla, jonka kautta apukierto välittää talteen saadun lämmön käyttöveden esilämmitykseen. Tässä seurantatutkimuksessa on selvitetty jäteveden lämmöntalteenottosäiliöllä varustetun kahden asuinkerrostalon, Kiinteistö Oy Rita-aukion lämmöntalteenottosäiliön toimivuutta. Tutkimuksessa selvitettiin seurantatutkimuksella kuukausittain talteen saatu energiamäärä. Lisäksi tutkittiin lämmöntalteenottosäiliön puhdistuslaitteiden toimintaa säätämällä niiden toiminta-aikoja. Tutkimuksessa mitattiin myös lämmöntalteenottosäiliöön tulevan jäteveden lämpötilaa sekä seurattiin lämmöntalteenottosäiliön apukierron nesteen lämpötilaa.
Seurantatutkimuksen aikana kuukausittainen talteen saatu energiamäärä vaihteli 898 kWh:n ja 298 kWh:n välillä. Talteen saatu energiamäärä on huomattavan alhainen. Puhdistuslaitteiden toiminnan testausjaksot suunniteltiin kattamaan erilaisia toiminta-aikayhdistelmiä. Toiminta-aikojen muuttamisella ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta lämmöntalteenottosäiliön toimintakykyyn. Lämmöntalteenottosäiliöön tulevan jäteveden lämpötila vaihteli 15 ja 37,5°C:n välillä. Säiliön etuosasta mitatun jäteveden lämpötila oli keskimäärin 24,3 °C. Apukierron nesteen lämpötilaa tutkittiin web-valvomoon tallentuneen datan perusteella. Valitun tarkastelujakson aikana apukierron lämpötila vaihteli 9,5 ja 27,4°C:n välillä. Kuukausittaiset keskimääräiset apukierron nesteen lämpötilat olivat 20,3 - 21,3°C. Säiliöön tulevan jäteveden ja apukierrossa virtaavan nesteen lämpötilaero on hyvin pieni, mikä on omiaan vaikuttamaan alhaiseen talteen saatavaan energiamäärään.
Seurantatutkimuksen aikana kuukausittainen talteen saatu energiamäärä vaihteli 898 kWh:n ja 298 kWh:n välillä. Talteen saatu energiamäärä on huomattavan alhainen. Puhdistuslaitteiden toiminnan testausjaksot suunniteltiin kattamaan erilaisia toiminta-aikayhdistelmiä. Toiminta-aikojen muuttamisella ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta lämmöntalteenottosäiliön toimintakykyyn. Lämmöntalteenottosäiliöön tulevan jäteveden lämpötila vaihteli 15 ja 37,5°C:n välillä. Säiliön etuosasta mitatun jäteveden lämpötila oli keskimäärin 24,3 °C. Apukierron nesteen lämpötilaa tutkittiin web-valvomoon tallentuneen datan perusteella. Valitun tarkastelujakson aikana apukierron lämpötila vaihteli 9,5 ja 27,4°C:n välillä. Kuukausittaiset keskimääräiset apukierron nesteen lämpötilat olivat 20,3 - 21,3°C. Säiliöön tulevan jäteveden ja apukierrossa virtaavan nesteen lämpötilaero on hyvin pieni, mikä on omiaan vaikuttamaan alhaiseen talteen saatavaan energiamäärään.