“Nupit kaakkoon”, vai miten se meni? : Asiaa sähkökitaran elektroniikan roolista soundin muokkauksessa
Lahtinen, Jouni (2017)
Lahtinen, Jouni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060913053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060913053
Tiivistelmä
Sähkökitara on kavala instrumentti niin harrastelijoille kuin ammattilaisillekin, sillä se tarjoaa lukemattomia ulkoisia soundinmuokkausvaihtoehtoja, jolloin itse soittaminen saattaa helposti taantua välineurheiluksi. Opinnäytetyöni tarkoituksena on katsoa instrumentin sisään ja selvittää, kuinka monipuolisesti soundiin on mahdollista vaikuttaa käyttämällä pelkkiä kitaran omia kontrolleja. Yhtenä lähestymistapana voidaan pitää tilannetta, jossa käytössä on vain yksi särösoundi, josta on tarkoitus saada mahdollisimman paljon irti koskematta mihinkään muuhun kuin kitaraan itseensä.
Käyn tekstissäni läpi yksikelaisten mikrofonien ja humbuckerien eroja sekä kuvailen, miten volume- ja tonepotentiometrit sekä mikrofonivalitsin toimivat. Kerron myös treble bleed -modifikaation hyödyistä sekä demonstroin muutamaa eri särötyyppiä ääninäytteiden kanssa. Käytän paljon teknisiä termejä, mutta pyrin selittämään ne niin, että elektroniikkaan perehtymätönkin henkilö kykenee ymmärtämään lukemaansa.
Toivon opinnäytetyöni auttavan niin harrastajia kuin ammattilaisiakin ymmärtämään sähkökitaran toimintaa paremmin, mutta ennen kaikkea koen onnistuneeni silloin, jos siitä on pedagogista hyötyä soitonopettajille ja bändiohjaajille. Soundin ja dynamiikan hallinta on liian helposti varjoon jäävä aihe, josta on bändisoitossa suurta etua niin live- kuin äänitystilanteessakin.
Käyn tekstissäni läpi yksikelaisten mikrofonien ja humbuckerien eroja sekä kuvailen, miten volume- ja tonepotentiometrit sekä mikrofonivalitsin toimivat. Kerron myös treble bleed -modifikaation hyödyistä sekä demonstroin muutamaa eri särötyyppiä ääninäytteiden kanssa. Käytän paljon teknisiä termejä, mutta pyrin selittämään ne niin, että elektroniikkaan perehtymätönkin henkilö kykenee ymmärtämään lukemaansa.
Toivon opinnäytetyöni auttavan niin harrastajia kuin ammattilaisiakin ymmärtämään sähkökitaran toimintaa paremmin, mutta ennen kaikkea koen onnistuneeni silloin, jos siitä on pedagogista hyötyä soitonopettajille ja bändiohjaajille. Soundin ja dynamiikan hallinta on liian helposti varjoon jäävä aihe, josta on bändisoitossa suurta etua niin live- kuin äänitystilanteessakin.