Ergonomian ja esteettömyyden huomiointi suuhygienistin työtilan suunnittelussa : kirjallisuuskatsaus
Koskela, Leena; Lahti, Minna (2017)
Koskela, Leena
Lahti, Minna
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060813029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060813029
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on löytää tutkittua tietoa ergonomiasta ja esteettömyydestä hyödynnettäväksi suuhygienistikoulutuksen uusien koulutustilojen suunnittelussa Medisiina D-uudisrakennukseen.
Suuhygienistin työympäristön hyvällä suunnittelulla ja työpisteen ergonomisilla ratkaisuilla voidaan ehkäistä sairastumista tuki- ja liikuntaelin sairauksiin ja vaikuttaa työntekijän työkykyyn ja työhyvinvointiin. Työtila, jonka suunnittelussa on huomioitu ergonomia ja esteettömyys, tukee suuhygienistin ergonomista työskentelyä ja potilaan hyvää ja toimivaa hoitoa.
Opinnäytetyössä sovellettiin menetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka tuloksena saatiin ergonomisia ratkaisuja suuhygienistin työtilaan. Työtuolin valinnalla voidaan vaikuttaa istuma-asentoon ja lihasten kuormitukseen. Optiset välineet parantavat näöntarkkuutta ja työasentoa ehkäisten niskakipuja. Pediatrinen potilastuoli koettiin käytettävyyskyselyssä sopivammaksi ja turvallisemmaksi lapsipotilaille. Käsi-instrumentin muoto, varren materiaali ja halkaisija vaikuttavat käden lihasten kuormittumiseen. Tutkimuksista ei löytynyt tietoa työtilaan liittyen, esimerkiksi työtasoista ja kaapistoista.
Kuulovammaisten potilaiden kanssa keskustelussa suositellaan käytettäväksi läpinäkyvää suusuojusta huulten liikkeiden näkemiseksi. Valaistuksen kohdentamiseen ja säätämiseen tulee kiinnittää huomioita muun muassa kuulovammaisten ja päänsärkyaltisteisten potilaiden kohdalla.
Johtopäätöksenä voidaan todeta optisten välineiden käytön edistävän jo suuhygienistiopintojen alusta alkaen ergonomisen työasennon oppimista ja näin ennaltaehkäisevän niska kipujen syntymistä myöhemmin työelämässä. Vaihtelemalla erimuotoisia käsi-instrumentteja päivän aikana, suuhygienisti voi vaikuttaa käden lihasten kuormittumiseen.
Lisää tutkimusta tarvitaan instrumentteihin ja potilastuoleihin liittyen kliinisessä työssä.
Suuhygienistin työympäristön hyvällä suunnittelulla ja työpisteen ergonomisilla ratkaisuilla voidaan ehkäistä sairastumista tuki- ja liikuntaelin sairauksiin ja vaikuttaa työntekijän työkykyyn ja työhyvinvointiin. Työtila, jonka suunnittelussa on huomioitu ergonomia ja esteettömyys, tukee suuhygienistin ergonomista työskentelyä ja potilaan hyvää ja toimivaa hoitoa.
Opinnäytetyössä sovellettiin menetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka tuloksena saatiin ergonomisia ratkaisuja suuhygienistin työtilaan. Työtuolin valinnalla voidaan vaikuttaa istuma-asentoon ja lihasten kuormitukseen. Optiset välineet parantavat näöntarkkuutta ja työasentoa ehkäisten niskakipuja. Pediatrinen potilastuoli koettiin käytettävyyskyselyssä sopivammaksi ja turvallisemmaksi lapsipotilaille. Käsi-instrumentin muoto, varren materiaali ja halkaisija vaikuttavat käden lihasten kuormittumiseen. Tutkimuksista ei löytynyt tietoa työtilaan liittyen, esimerkiksi työtasoista ja kaapistoista.
Kuulovammaisten potilaiden kanssa keskustelussa suositellaan käytettäväksi läpinäkyvää suusuojusta huulten liikkeiden näkemiseksi. Valaistuksen kohdentamiseen ja säätämiseen tulee kiinnittää huomioita muun muassa kuulovammaisten ja päänsärkyaltisteisten potilaiden kohdalla.
Johtopäätöksenä voidaan todeta optisten välineiden käytön edistävän jo suuhygienistiopintojen alusta alkaen ergonomisen työasennon oppimista ja näin ennaltaehkäisevän niska kipujen syntymistä myöhemmin työelämässä. Vaihtelemalla erimuotoisia käsi-instrumentteja päivän aikana, suuhygienisti voi vaikuttaa käden lihasten kuormittumiseen.
Lisää tutkimusta tarvitaan instrumentteihin ja potilastuoleihin liittyen kliinisessä työssä.