Palvelut lähellä? : Lähipalveluiden käsite kuntalaisten ja järjestöjen näkökulmasta Keski-Suomessa
Laukkanen-Abbey, Ritva-Leena (2017)
Laukkanen-Abbey, Ritva-Leena
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060913080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060913080
Tiivistelmä
Tutkimuksen tehtävänä oli antaa tausta-aineistoa Keski-Suomen SOTE 2020 – hankkeen lähipalvelumallin luomiseksi. Työn tavoite oli määritellä lähipalvelut, jotka asukkaat mieltävät lähipalveluksi Keski-Suomen kunnissa, ja kuinka tärkeinä he näitä palveluja pitävät. Lisäksi työ tarkasteli sitä, vaihteliko lähipalvelun tärkeys asuinpaikan mukaan, ja kuinka hyvin määritellyt lähipalvelut ja Keski-Suomen SOTE 2020- hankkeen lähipalvelumalli istuvat valtakunnalliseen SOTE-palvelujen, sekä osin maakuntauudistuksen tavoittei-siin.
Menetelmäksi valikoitui avoimen kysymyksen survey-tutkimus. Kysely tehtiin Webropol verkkokyselyn avulla kaikissa Keski-Suomen kunnissa kaksiosaisesti; vastaukset saatiin järjestöjen kautta niiden jäseniltä tai asiakkailta (189), sekä järjestöjen toimihenkilöiltä (33). Analyysimenetelmänä käytettiin luokittelua. Viitekehyksenä on määrittelty kolmas sektori, maaseutu sekä soveltuvin osin SOTE-palvelu- sekä maakuntauudistus.
Lähipalveluina mainittiin 38 eri palvelua. Tärkeimpänä palveluna järjestön jäsenet tai asiakkaat pitivät terveyspalveluja.Toiseksi tärkein oli (elintarvike) kauppa ja sitten kirjasto, koulu ja liikenneyhteydet (kulkeminen). Järjestöjen toimihenkilöiden (33) vastaukset olivat varsin yhteneväiset jäsenten kanssa. Merkittävää on, että mikäli vapaa-aikaan tai harrastustoimintaan liittyvät asiat lasketaan yhteen, nousevat ne kaikkein tärkeimmäksi palveluksi. Myös jos sivistyspalveluihin lasketaan päivähoito, koulu ja kirjasto, ovat sivistyspalvelut tärkeämpiä kuin terveydenhoito. Se, että nämä ennalta ehkäisevät palvelut koetaan tärkeäksi, tukee valtakunnallisen SOTE-uudistuksen tavoitteita. Asuinpaikalla ei ollut suurta vaikutusta lähipalvelun tärkeyteen. Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen lähipalvelumalli sopii kuntalaisten käsitykseen lähipalveluista.
Menetelmäksi valikoitui avoimen kysymyksen survey-tutkimus. Kysely tehtiin Webropol verkkokyselyn avulla kaikissa Keski-Suomen kunnissa kaksiosaisesti; vastaukset saatiin järjestöjen kautta niiden jäseniltä tai asiakkailta (189), sekä järjestöjen toimihenkilöiltä (33). Analyysimenetelmänä käytettiin luokittelua. Viitekehyksenä on määrittelty kolmas sektori, maaseutu sekä soveltuvin osin SOTE-palvelu- sekä maakuntauudistus.
Lähipalveluina mainittiin 38 eri palvelua. Tärkeimpänä palveluna järjestön jäsenet tai asiakkaat pitivät terveyspalveluja.Toiseksi tärkein oli (elintarvike) kauppa ja sitten kirjasto, koulu ja liikenneyhteydet (kulkeminen). Järjestöjen toimihenkilöiden (33) vastaukset olivat varsin yhteneväiset jäsenten kanssa. Merkittävää on, että mikäli vapaa-aikaan tai harrastustoimintaan liittyvät asiat lasketaan yhteen, nousevat ne kaikkein tärkeimmäksi palveluksi. Myös jos sivistyspalveluihin lasketaan päivähoito, koulu ja kirjasto, ovat sivistyspalvelut tärkeämpiä kuin terveydenhoito. Se, että nämä ennalta ehkäisevät palvelut koetaan tärkeäksi, tukee valtakunnallisen SOTE-uudistuksen tavoitteita. Asuinpaikalla ei ollut suurta vaikutusta lähipalvelun tärkeyteen. Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen lähipalvelumalli sopii kuntalaisten käsitykseen lähipalveluista.