Betydelsen av debriefing inom akutsjukvården : En kvalitativ litteraturstudie
Svens, Josefine (2017)
Svens, Josefine
Yrkeshögskolan Novia
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061213292
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061213292
Tiivistelmä
Ensihoito sisältää päivittäistä kohtaamista trauman, väkivallan, tapaturman ja kuoleman kanssa. Jotta tällaista arkea jaksaisi ja jotta oma terveys säilyisi, on tärkeä saada tukea esimerkiksi jälkipuinnin (debriefing) muodossa. Ilman tukea henkilökunta voi kärsiä sekä fyysisistä että psyykkisistä sairauksista. Jälkipuinnin kanssa tarkoitetaan tapahtuman läpikäyntiä.
Tutkimuksen tarkoitus on valaista jälkipuinnin arvoa sairaanhoidossa. Tutkimus selventää myös mitä traumaperäisellä stressihäiriöllä tarkoitetaan ja esittää jälkipuinnin eri malleja. Tarkoituksena tutkimuksessa on myös antaa syvempää tietämystä ensihoidon henkilökunnalle ja johdolle, miksi jälkipuintia tulisi hyödyntää työpaikalla.
Kirjailija on kvalitatiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla pyrkinyt vastaamaan kysymyksiin 11 aiheeseen koskevan tieteellisen artikkelin perusteella. Nämä ovat esitettynä yleiskatsauksena liitteissä. Kvalitatiivisen sisältötarkastuksen perusteella 5 aihealuetta nousi esiin. Teoreettiseksi lähtökohdaksi valittiin Aaron Antonovskyn KASAM-malli. Esiin nousseet alueet olivat jälkipuinti yksilötasolla, jälkipuinti ryhmätukena, jälkipuinnin aika ja paikka, jälkipuinnin järjestely ja henkilökunnan asenne jälkipuintia kohtaan. Tulosselvityksen jälkeen lukijalla tulisi olla syvempi ymmärtämys jälkipuinnin merkityksestä ensihoitohenkilökunnalle.
Tutkimuksen tarkoitus on valaista jälkipuinnin arvoa sairaanhoidossa. Tutkimus selventää myös mitä traumaperäisellä stressihäiriöllä tarkoitetaan ja esittää jälkipuinnin eri malleja. Tarkoituksena tutkimuksessa on myös antaa syvempää tietämystä ensihoidon henkilökunnalle ja johdolle, miksi jälkipuintia tulisi hyödyntää työpaikalla.
Kirjailija on kvalitatiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla pyrkinyt vastaamaan kysymyksiin 11 aiheeseen koskevan tieteellisen artikkelin perusteella. Nämä ovat esitettynä yleiskatsauksena liitteissä. Kvalitatiivisen sisältötarkastuksen perusteella 5 aihealuetta nousi esiin. Teoreettiseksi lähtökohdaksi valittiin Aaron Antonovskyn KASAM-malli. Esiin nousseet alueet olivat jälkipuinti yksilötasolla, jälkipuinti ryhmätukena, jälkipuinnin aika ja paikka, jälkipuinnin järjestely ja henkilökunnan asenne jälkipuintia kohtaan. Tulosselvityksen jälkeen lukijalla tulisi olla syvempi ymmärtämys jälkipuinnin merkityksestä ensihoitohenkilökunnalle.