Synnytyskivun kokemiseen vaikuttavat tekijät
Leinonen, Katri (2017)
Leinonen, Katri
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061313431
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061313431
Tiivistelmä
Synnytyskivun kokemus on monimutkainen, yksilöllinen ja moniulotteinen vaste aistiärsytykselle synnytyksen aikana. Se koostuu naisen aivojen, kehon ja synnytysympäristön välisestä vuorovaikutuksesta. Synnytyskipu viestii synnytyksen alkamisesta, antaa tietoa synnytyksen eri vaiheista ja kertoo synnytyksen edistymisestä. Synnytyskivun kokemiseen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja ymmärtäminen auttavat hoitotyönammattilaisia havaitsemaan naiset, jotka tarvitsevat lisätukea synnytyksestä selviytymiseen. Synnytyskivun parempi ymmärrys auttaa myös tukemaan naisia kohti normaalia fysiologista synnytystä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen tutkittua tietoa synnytyskivusta ja synnytyskivun kokemiseen vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyö koostuu synnytyskivun kokemista käsittelevästä kirjallisuuskatsauksesta ja sen pohjalta tehdystä artikkelista.
Merkittäviä naisen synnytyskivun kokemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ahdistuneisuus, itseluottamus ja kivun katastrofaalistaminen. Synnyttäjän ahdistuksen ja ahdistustaipumuksen on havaittu olevan yhteydessä kovempaan synnytyskipuun. Kielteiset ajatukset kivusta ja kivun katastrofaalistaminen ennustavat kovempaa synnytyskipua ja lisääntynyttä ahdistuneisuutta synnytyksen aikana. Naisen ahdistusherkkyys saattaa olla riskitekijä synnytyspelon kehittymiselle. Naisten vahvempi itseluottamus omiin kykyihin synnytyksestä selviytymisessä on yhteydessä vähäisempään synnytyskivun kokemiseen, sekä parempaan synnytystyytyväisyyteen. Itseluottamusta vahvistaa naisten parempi tietämys synnytyksestä. Lisäksi naisten tulkinta sosiaalisesta ympäristöstä, heidän kulttuuritaustansa, mielentilansa, sekä lapsuudessa muodostunut kiintymyssuhdemalli vaikuttavat synnytyskivun kokemiseen.
Kätilöt vaikuttavat merkittävästi naisten synnytyskokemuksen muodostumiseen ja kykyyn selviytyä synnytyskivusta. Kätilön huolenpito synnyttäjästä raskauden ja erityisesti synnytyksen aikana auttaa synnyttäjää selviytymään paremmin synnytyskivun haasteista. Panostamalla naisten itseluottamuksen vahvistamiseen, edesautetaan positiivisemman synnytyskokemuksen muodostumista. Synnyttäjien parempi itseluottamus ehkäisee ahdistuneisuutta ja siten myös koettua synnytyskipua, sekä vähentää lääkkeellisten kivunlievitysmenetelmien käyttöä. Jatkossa mielenkiintoista olisikin selvittää minkälaisilla toimilla kyettäisiin parhaiten ehkäisemään naisten ahdistuneisuutta ja kivun katastrofaalistamista, sekä vahvistamaan heidän itseluottamustaan. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää löytää jo varhaisessa vaiheessa ne naiset, jotka tarvitsevat lisätukea synnytyksestä selviytymiseen.
Merkittäviä naisen synnytyskivun kokemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ahdistuneisuus, itseluottamus ja kivun katastrofaalistaminen. Synnyttäjän ahdistuksen ja ahdistustaipumuksen on havaittu olevan yhteydessä kovempaan synnytyskipuun. Kielteiset ajatukset kivusta ja kivun katastrofaalistaminen ennustavat kovempaa synnytyskipua ja lisääntynyttä ahdistuneisuutta synnytyksen aikana. Naisen ahdistusherkkyys saattaa olla riskitekijä synnytyspelon kehittymiselle. Naisten vahvempi itseluottamus omiin kykyihin synnytyksestä selviytymisessä on yhteydessä vähäisempään synnytyskivun kokemiseen, sekä parempaan synnytystyytyväisyyteen. Itseluottamusta vahvistaa naisten parempi tietämys synnytyksestä. Lisäksi naisten tulkinta sosiaalisesta ympäristöstä, heidän kulttuuritaustansa, mielentilansa, sekä lapsuudessa muodostunut kiintymyssuhdemalli vaikuttavat synnytyskivun kokemiseen.
Kätilöt vaikuttavat merkittävästi naisten synnytyskokemuksen muodostumiseen ja kykyyn selviytyä synnytyskivusta. Kätilön huolenpito synnyttäjästä raskauden ja erityisesti synnytyksen aikana auttaa synnyttäjää selviytymään paremmin synnytyskivun haasteista. Panostamalla naisten itseluottamuksen vahvistamiseen, edesautetaan positiivisemman synnytyskokemuksen muodostumista. Synnyttäjien parempi itseluottamus ehkäisee ahdistuneisuutta ja siten myös koettua synnytyskipua, sekä vähentää lääkkeellisten kivunlievitysmenetelmien käyttöä. Jatkossa mielenkiintoista olisikin selvittää minkälaisilla toimilla kyettäisiin parhaiten ehkäisemään naisten ahdistuneisuutta ja kivun katastrofaalistamista, sekä vahvistamaan heidän itseluottamustaan. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää löytää jo varhaisessa vaiheessa ne naiset, jotka tarvitsevat lisätukea synnytyksestä selviytymiseen.