Tampereen nuorisopalveluiden organisaatiouudistus : henkilöstön kokemana
Siilinkari, Tiina (2017)
Siilinkari, Tiina
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061313483
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061313483
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa yhden työyhteisön kokemuksista organisaatiouudistuksen aikana ja tuoda henkilöstön ääni kuulluksi. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka Monitoimitalo 13:ssa työskentelevät Tampereen nuorisopalveluiden työntekijät kokivat osallisuutensa ja muutosjohtamisen organisaatiouudistuksessa. Kyselylomake muotoiltiin siten, että sitä voisi käyttää myös prosessin myöhemmissä vaiheissa. Nuorisopalveluiden organisaatiouudistuksella pyritään lisäämään asiakastyön osuutta, tehostamaan toimintaa ja purkamaan sektoroitunutta toimintakulttuuria.
Teoreettinen viitekehys muodostui organisaatioon, organisaatiouudistuksiin ja työhyvinvointiin liittyvistä tutkimuksista. Opinnäytetyössä nostettiin esiin myös osallisuuden merkitys muutokseen sitouttamisessa. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella ja yksilöhaastatteluilla kyselylomakkeen teemoja mukaillen. Tutkimusote on laadullinen ja analyysimenetelmäksi valikoitui teemoittelu. Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa eritellään työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä muutoksen aikana sekä esitetään kehitysideoita muutosprosessien hallintaan.
Tutkimus osoitti, että työhyvinvoinnissa on tapahtunut muutoksia. Tulokset olivat samansuuntaisia, kuin aikaisemmatkin tutkimukset. Viestinnästä annettiin ristiriitaista palautetta: se on yleisesti parantunut, mutta muutosviestinnässä nähtiin puutteita. Työhyvinvointia edistäviä tekijöitä olivat työnohjaus ja tulevaisuudessa lähiesimiehen saaminen. Kehitysideoita voi hyödyntää tulevien muutosten suunnittelussa ja tutkimusprosessissa syntynyttä kyselylomaketta voi soveltaa erilaisissa työhyvinvointi- ja muu- tosviestintätilanteissa.
Teoreettinen viitekehys muodostui organisaatioon, organisaatiouudistuksiin ja työhyvinvointiin liittyvistä tutkimuksista. Opinnäytetyössä nostettiin esiin myös osallisuuden merkitys muutokseen sitouttamisessa. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella ja yksilöhaastatteluilla kyselylomakkeen teemoja mukaillen. Tutkimusote on laadullinen ja analyysimenetelmäksi valikoitui teemoittelu. Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa eritellään työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä muutoksen aikana sekä esitetään kehitysideoita muutosprosessien hallintaan.
Tutkimus osoitti, että työhyvinvoinnissa on tapahtunut muutoksia. Tulokset olivat samansuuntaisia, kuin aikaisemmatkin tutkimukset. Viestinnästä annettiin ristiriitaista palautetta: se on yleisesti parantunut, mutta muutosviestinnässä nähtiin puutteita. Työhyvinvointia edistäviä tekijöitä olivat työnohjaus ja tulevaisuudessa lähiesimiehen saaminen. Kehitysideoita voi hyödyntää tulevien muutosten suunnittelussa ja tutkimusprosessissa syntynyttä kyselylomaketta voi soveltaa erilaisissa työhyvinvointi- ja muu- tosviestintätilanteissa.