Sisäisen raportoinnin kehittäminen
Ojala, Sonja (2017)
Ojala, Sonja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060612570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060612570
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli Telkänhoiva Oy:n sisäisen raportoinnin kehittäminen. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten Telkänhoiva Oy:n johtoryhmän jäsenet hyödyntävät rapor-tointia ja mitä päätöksiä raporttien perusteella tehdään. Lisäksi selvitettiin, miten johtoryhmän jäsenet määrittävät hyvän raportin.
Teoreettinen viitekehys muodostui talousjohtamisesta, talousviestinnästä, johdon lasken-tatoimesta ja raportoinnista. Tutkimusotteena opinnäytetyössä oli kvalitatiivinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin maalis-huhtikuussa 2017. Analyysimenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin teemoittelua.
Johtoryhmän jäsenet hyödynsivät raportointia oman toiminnan johtamisessa eri verran. Osa piti nykyistä raportointijärjestelmää epäselvänä ja hankalana käyttää, eikä sen takia ole hyödyntänyt raportointia. Tuloksista tuli myös ilmi, että raportointia käytettiin oman toiminnan johtamisessa paljon. Raportoinnin perusteella tehtiin päätöksiä henkilöstöön ja hankintoihin sekä kehitettiin toimintaa. Raporttien perusteella tehtiin päätöksiä eniten henkilöstöön liittyen. Hyvä raportti määriteltiin selkeäksi, josta näkee helposti käyttäjälle oleellisimmat asiat. Tutkimusaineistosta tuli ilmi, että olisi toivottavaa, että raportti sisältäisi jonkunlaisen ennusteen tulevaisuuteen.
Tulosten perusteella todettiin, että johtoryhmän jäsenen rooli organisaatiossa vaikuttaa siihen, mitä ja miten raportteja hyödynnetään. Tuloksista ilmeni, että jäsenten arki on niin kiireistä ettei raportointijärjestelmässä käydä tarpeeksi usein. Johtoryhmälle tulisi antaa koulutusta talousasioista ja järjestelmän käytöstä, jotta he löytävät tarvittavat tiedot nopeasti ja helposti. Tulosten perusteella saatiin arvokasta tietoa, jolla yrityksen sisäistä raportointia voidaan kehittää.
Teoreettinen viitekehys muodostui talousjohtamisesta, talousviestinnästä, johdon lasken-tatoimesta ja raportoinnista. Tutkimusotteena opinnäytetyössä oli kvalitatiivinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin maalis-huhtikuussa 2017. Analyysimenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin teemoittelua.
Johtoryhmän jäsenet hyödynsivät raportointia oman toiminnan johtamisessa eri verran. Osa piti nykyistä raportointijärjestelmää epäselvänä ja hankalana käyttää, eikä sen takia ole hyödyntänyt raportointia. Tuloksista tuli myös ilmi, että raportointia käytettiin oman toiminnan johtamisessa paljon. Raportoinnin perusteella tehtiin päätöksiä henkilöstöön ja hankintoihin sekä kehitettiin toimintaa. Raporttien perusteella tehtiin päätöksiä eniten henkilöstöön liittyen. Hyvä raportti määriteltiin selkeäksi, josta näkee helposti käyttäjälle oleellisimmat asiat. Tutkimusaineistosta tuli ilmi, että olisi toivottavaa, että raportti sisältäisi jonkunlaisen ennusteen tulevaisuuteen.
Tulosten perusteella todettiin, että johtoryhmän jäsenen rooli organisaatiossa vaikuttaa siihen, mitä ja miten raportteja hyödynnetään. Tuloksista ilmeni, että jäsenten arki on niin kiireistä ettei raportointijärjestelmässä käydä tarpeeksi usein. Johtoryhmälle tulisi antaa koulutusta talousasioista ja järjestelmän käytöstä, jotta he löytävät tarvittavat tiedot nopeasti ja helposti. Tulosten perusteella saatiin arvokasta tietoa, jolla yrityksen sisäistä raportointia voidaan kehittää.