Bulk-tuotteiden lastausjärjestelmän uudistaminen
Niittonen, Vesa (2017)
Niittonen, Vesa
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017062113904
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017062113904
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on löytää ratkaisu kohdeyrityksen bulk-tuotteiden lastausta koskevaan ongelmaan. Vanhan lastausmallin tilalle kartoitettiin uusia vaihtoehtoja tutustumalla muun muassa siihen, miten muilla tehtailla ja satamissa bulk-tuotteita lastataan. Tutkimustyön perusteella valikoitui kolme erilaista vaihtoehtoa.
Teoriaosuudessa on käsitelty yleisimpiä jauheensiirtotekniikoita ja pölynhallinnan perusteita. Kuljettimista on perehdytty erityisesti työn toteutusosiossa esille tuleviin mekaanisiin ruuvi- ja putkikolakuljettimeen, sekä pneumaattisista siirtimistä ylipainesiirtimiin.
Työn toteutusosiossa on tarkasteltu ensin vanhan lastauksen riskejä ja kustannuksia, jonka jälkeen on käyty läpi valitut uudet lastausmallit, niiden tuomat säästöt ja takaisinmaksuajat.
Työn tuloksena saavutettiin kustannusarviot ja takaisinmaksuajat valituille lastausmalleille. Takaisinmaksuajat olivat reilusti yli kohdeyrityksen oman standardin, joten vaihtoehdoista valittiin kohdeyritykselle hyödyllisin ja rahoitusta haettiin ”pakollisena investointina” työturvallisuusnäkökulmaa painottaen.
Teoriaosuudessa on käsitelty yleisimpiä jauheensiirtotekniikoita ja pölynhallinnan perusteita. Kuljettimista on perehdytty erityisesti työn toteutusosiossa esille tuleviin mekaanisiin ruuvi- ja putkikolakuljettimeen, sekä pneumaattisista siirtimistä ylipainesiirtimiin.
Työn toteutusosiossa on tarkasteltu ensin vanhan lastauksen riskejä ja kustannuksia, jonka jälkeen on käyty läpi valitut uudet lastausmallit, niiden tuomat säästöt ja takaisinmaksuajat.
Työn tuloksena saavutettiin kustannusarviot ja takaisinmaksuajat valituille lastausmalleille. Takaisinmaksuajat olivat reilusti yli kohdeyrityksen oman standardin, joten vaihtoehdoista valittiin kohdeyritykselle hyödyllisin ja rahoitusta haettiin ”pakollisena investointina” työturvallisuusnäkökulmaa painottaen.