Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantamalli: Hyrynsalmi, Puolanka ja Sotkamo
Kauppila, Pekka (2017)
Kauppila, Pekka
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7219-15-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7219-15-7
Tiivistelmä
Matkailun taloudelliset vaikutukset jakautuvat paikallistasolla usealle toimialalle. Tämän vuoksi matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaaminen ei ole yksiselitteistä eikä yksinkertaista. Matkailun suunnittelun ja kehittämisen näkökulmasta keskeinen tiedontarve paikallistasolla liittyy elinkeinon absoluuttisten ja suhteellisten taloudellisten vaikutusten tiedostamiseen. Tutkimuskirjallisuudessa kaivataan matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaamisessa raskaan empiirisen vaiheen keventämistä. Toinen tarve liittyy pitkittäistutkimuksiin, eli korostetaan seurannan mahdollisuutta ilman jatkuvaa uuden empirian keräämistä.
Kajaanin ammattikorkeakoulun Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailutieto -hankkeessa selvitetään aikaisempien tutkimusten empirian kautta tuotetuilla parametreilla ja olemassa olevaa Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastotietoa hyödyntämällä matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia Kainuun maakunnassa Hyrynsalmella, Puolangalla ja Sotkamossa vuositasolla. Seurantamallin avulla vaikutusten muutoksia voidaan analysoida paikallistasolla systemaattisella, helposti toteutettavalla, dynaamisella ja kustannustehokkaalla menetelmällä.
Keskeisten tutkimustulosten mukaan vuonna 2015 Hyrynsalmen välitön matkailutulo oli 6,6 miljoonaa euroa (arvonlisäveroton) ja välitön matkailutyöllisyys 30 henkilötyövuotta, Puolangan 3,6 miljoonaa euroa ja 16 henkilötyövuotta sekä Sotkamon 52,7 miljoonaa euroa ja 335 henkilötyövuotta. Kokonaismatkailutulo, sisältäen kerrannaisvaikutukset, oli Hyrynsalmella 7,7 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 32 henkilötyövuotta, Puolangalla 4,2 miljoonaa euroa ja 17 henkilötyövuotta sekä Sotkamossa 73,2 miljoonaa euroa ja 382 henkilötyövuotta. Välitön matkailutulo jakautui Hyrynsalmella ja Sotkamossa lähinnä kolmelle toimialalle: majoitus- ja ravitsemistoimintaan, virkistys- ja muihin palveluihin sekä vähittäiskauppaan. Välitön matkailutyöllisyys kohdistui ennen muuta henkilökohtaista palvelua vaativille aloille eli majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin. Vastaavasti Puolangalla välitön matkailutulo ja välitön matkailutyöllisyys keskittyivät vähittäiskauppaan sekä majoitus- ja ravitsemistoimintaan. Matkailutyöllisyyden aikaansaama kokonaispalkkaverotulo oli Hyrynsalmella yhteensä vajaa 150 000 euroa, Puolangalla noin 70 000 euroa ja Sotkamossa 1,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 Hyrynsalmella ja Puolangalla (ilman virkistys- ja muita palveluita) tarvittiin yli 220 000 euroa välitöntä matkailutuloa yhtä matkailutyöpaikkaa (henkilötyövuotta) kohti, kun vastaava luku oli Sotkamossa vajaa 160 000 euroa. Suhteellisesti tarkasteltuna kokonaismatkailutulo ja kokonaismatkailutyöllisyys muodostivat Hyrynsalmella 11−19 Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaisesta kunnan koko elinkeinoelämän liikevaihdosta ja henkilötyövuosista, Puolangalla 4−10 prosenttia ja Sotkamossa 17−20 prosenttia.
Hyrynsalmen matkailun taloudelliset vaikutukset lisääntyivät vuodesta 2014 vuoteen 2015. Kyseisellä tarkastelujaksolla Puolangan matkailutulo kasvoi mutta matkailutyöllisyys väheni. On syytä korostaa, että vuonna 2015 Puolangan tapauksessa virkistys- ja muut palvelut jäivät analyysin ulkopuolelle, koska toimialan yritystoimipaikkojen lukumäärä (2 kpl) ei täyttänyt Tilastokeskuksen salassapitovelvollisuuksia. Näin ollen toimialalta ei saatu liikevaihto- ja henkilöstömäärätietoja. Sotkamon matkailun taloudelliset vaikutukset pienenivät vuosina 2013−2015. Erityisesti negatiivinen kehitys koski matkailutyöllisyyttä vuodesta 2014 vuoteen 2015.
Parin kolmen vuoden aikajänne on kuitenkin liian lyhyt, jotta voidaan tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä Hyrynsalmen, Puolangan ja Sotkamon matkailun aluetaloudellisten vaikutusten kehityksen suunnasta ja sen voimakkuudesta. Näin ollen seurantamallin soveltamista on syytä jatkaa myös tulevina vuosina matkailun taloudellisten vaikutusten muutosprosessin ymmärtämiseksi.
Avainsanat: matkailu, aluetaloudelliset vaikutukset, seurantamalli, paikallistaso, Kainuu
Kajaanin ammattikorkeakoulun Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailutieto -hankkeessa selvitetään aikaisempien tutkimusten empirian kautta tuotetuilla parametreilla ja olemassa olevaa Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastotietoa hyödyntämällä matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia Kainuun maakunnassa Hyrynsalmella, Puolangalla ja Sotkamossa vuositasolla. Seurantamallin avulla vaikutusten muutoksia voidaan analysoida paikallistasolla systemaattisella, helposti toteutettavalla, dynaamisella ja kustannustehokkaalla menetelmällä.
Keskeisten tutkimustulosten mukaan vuonna 2015 Hyrynsalmen välitön matkailutulo oli 6,6 miljoonaa euroa (arvonlisäveroton) ja välitön matkailutyöllisyys 30 henkilötyövuotta, Puolangan 3,6 miljoonaa euroa ja 16 henkilötyövuotta sekä Sotkamon 52,7 miljoonaa euroa ja 335 henkilötyövuotta. Kokonaismatkailutulo, sisältäen kerrannaisvaikutukset, oli Hyrynsalmella 7,7 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 32 henkilötyövuotta, Puolangalla 4,2 miljoonaa euroa ja 17 henkilötyövuotta sekä Sotkamossa 73,2 miljoonaa euroa ja 382 henkilötyövuotta. Välitön matkailutulo jakautui Hyrynsalmella ja Sotkamossa lähinnä kolmelle toimialalle: majoitus- ja ravitsemistoimintaan, virkistys- ja muihin palveluihin sekä vähittäiskauppaan. Välitön matkailutyöllisyys kohdistui ennen muuta henkilökohtaista palvelua vaativille aloille eli majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin. Vastaavasti Puolangalla välitön matkailutulo ja välitön matkailutyöllisyys keskittyivät vähittäiskauppaan sekä majoitus- ja ravitsemistoimintaan. Matkailutyöllisyyden aikaansaama kokonaispalkkaverotulo oli Hyrynsalmella yhteensä vajaa 150 000 euroa, Puolangalla noin 70 000 euroa ja Sotkamossa 1,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 Hyrynsalmella ja Puolangalla (ilman virkistys- ja muita palveluita) tarvittiin yli 220 000 euroa välitöntä matkailutuloa yhtä matkailutyöpaikkaa (henkilötyövuotta) kohti, kun vastaava luku oli Sotkamossa vajaa 160 000 euroa. Suhteellisesti tarkasteltuna kokonaismatkailutulo ja kokonaismatkailutyöllisyys muodostivat Hyrynsalmella 11−19 Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaisesta kunnan koko elinkeinoelämän liikevaihdosta ja henkilötyövuosista, Puolangalla 4−10 prosenttia ja Sotkamossa 17−20 prosenttia.
Hyrynsalmen matkailun taloudelliset vaikutukset lisääntyivät vuodesta 2014 vuoteen 2015. Kyseisellä tarkastelujaksolla Puolangan matkailutulo kasvoi mutta matkailutyöllisyys väheni. On syytä korostaa, että vuonna 2015 Puolangan tapauksessa virkistys- ja muut palvelut jäivät analyysin ulkopuolelle, koska toimialan yritystoimipaikkojen lukumäärä (2 kpl) ei täyttänyt Tilastokeskuksen salassapitovelvollisuuksia. Näin ollen toimialalta ei saatu liikevaihto- ja henkilöstömäärätietoja. Sotkamon matkailun taloudelliset vaikutukset pienenivät vuosina 2013−2015. Erityisesti negatiivinen kehitys koski matkailutyöllisyyttä vuodesta 2014 vuoteen 2015.
Parin kolmen vuoden aikajänne on kuitenkin liian lyhyt, jotta voidaan tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä Hyrynsalmen, Puolangan ja Sotkamon matkailun aluetaloudellisten vaikutusten kehityksen suunnasta ja sen voimakkuudesta. Näin ollen seurantamallin soveltamista on syytä jatkaa myös tulevina vuosina matkailun taloudellisten vaikutusten muutosprosessin ymmärtämiseksi.
Avainsanat: matkailu, aluetaloudelliset vaikutukset, seurantamalli, paikallistaso, Kainuu