Receptivity to a student created guide to academic integrity : Case: Jyväskylä University of Applied Sciences
Ceesay, Ulla (2017)
Ceesay, Ulla
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017081114320
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017081114320
Tiivistelmä
Aikaisemmat tutkimukset vuodelta 2015 ovat osoittaneet, että akateemiseen suoraselkäisyyteen liittyvien odotuksien viestintä voisi olla parempi Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa. Opiskelijoista koostuva tiimi on luonut tutkimukseen perustuvan, opiskelijakeskeisen akateemisen suoraselkäisyyden oppaan, joka esittää korkeakoulun odotukset suomalaisen kulttuurillisen linssin läpi katsottuna.
Tämä raportti kuvaa uuden eettisen opiskelijaoppaan ensimmäisen version tietoisuuden leviämistä JAMK:ssa. Lisääntyneestä ulkomaisten opiskelijoiden määrästä johtuen, akateemisen suoraselkäisyyden viestintä ja selkeyttäminen on tullut erityisen tärkeäksi osaksi akateemista menestystä.
Vuonna 2015 kävi ilmi, että kaikki opiskelijat eivät olleet riittävän tietoisia edellä mainituista odotuksista. Tämän kaltaisia uusia tapauksia tuli esiin myös kahden viime vuoden aikana. “Opiskelijoilta opiskelijoille” -lähestymistapaa käytettiin uutta 'opiskelijan eettistä opasta’ luodessa. Se kehitettiin yhteistyössä JAMK:n alumnien, tiedekunnan neuvonantajien, oppilaskunnan edustajien, opiskelijoiden sekä tämän opinnäytetyön tekijän kanssa.
Aiemmin tunnistetut neljä ensisijaista haastealuetta olivat: 1) käyttäytyminen luokassa ja kampuksella, 2) akateeminen kirjoitus, 3) huijaaminen tarkoituksella ja ilman, ja 4) ryhmä- ja tiimityöskentely. Jokainen haastealue on korostettu opiskelijan uudessa oppaassa ja ne ovat liitetty tärkeisiin taustalla oleviin suomalaisiin kulttuuriarvoihin, joihin JAMK:n odotukset perustuvat.
Lisäksi uuden oppaan luomis- ja kehitysprosessi on selitetty tukevilla ja relevanteilla teorioilla. Lähestymistapana kahdessa kyselyssä ja yhdessä haastattelussa käytettiin tapaus- sekä monimenetelmätutkimusta. Data-analyysi osoitti, että yleinen tietoisuus oppaasta oli alhainen eivätkä kaikki opettajat ohjeistaneet opiskelijoita tutustumaan oppaaseen kurssien alussa tai lisänneet sitä omiin digitaalisiin oppimisympäristöihinsä.
Tutkimuksessa havaittiin, että jotkut opiskelijatutorit omissa pientutorryhmissään kiinnittivät huomiota akateemiseen suoraselkäisyyteen ja siinä esiintyviin ongelmiin käsitellen aiheeseen liittyvää materiaalia. Tutkimus osoitti, että oppaan ensimmäistä versiota voidaan parantaa miellyttävämmällä ja käytännöllisemmällä ulkoasulla, ja että oppaan jakelua kaikille sidosryhmille voisi parantaa. Tutkimus päättyy suositeltuihin toimiin.
Tämä raportti kuvaa uuden eettisen opiskelijaoppaan ensimmäisen version tietoisuuden leviämistä JAMK:ssa. Lisääntyneestä ulkomaisten opiskelijoiden määrästä johtuen, akateemisen suoraselkäisyyden viestintä ja selkeyttäminen on tullut erityisen tärkeäksi osaksi akateemista menestystä.
Vuonna 2015 kävi ilmi, että kaikki opiskelijat eivät olleet riittävän tietoisia edellä mainituista odotuksista. Tämän kaltaisia uusia tapauksia tuli esiin myös kahden viime vuoden aikana. “Opiskelijoilta opiskelijoille” -lähestymistapaa käytettiin uutta 'opiskelijan eettistä opasta’ luodessa. Se kehitettiin yhteistyössä JAMK:n alumnien, tiedekunnan neuvonantajien, oppilaskunnan edustajien, opiskelijoiden sekä tämän opinnäytetyön tekijän kanssa.
Aiemmin tunnistetut neljä ensisijaista haastealuetta olivat: 1) käyttäytyminen luokassa ja kampuksella, 2) akateeminen kirjoitus, 3) huijaaminen tarkoituksella ja ilman, ja 4) ryhmä- ja tiimityöskentely. Jokainen haastealue on korostettu opiskelijan uudessa oppaassa ja ne ovat liitetty tärkeisiin taustalla oleviin suomalaisiin kulttuuriarvoihin, joihin JAMK:n odotukset perustuvat.
Lisäksi uuden oppaan luomis- ja kehitysprosessi on selitetty tukevilla ja relevanteilla teorioilla. Lähestymistapana kahdessa kyselyssä ja yhdessä haastattelussa käytettiin tapaus- sekä monimenetelmätutkimusta. Data-analyysi osoitti, että yleinen tietoisuus oppaasta oli alhainen eivätkä kaikki opettajat ohjeistaneet opiskelijoita tutustumaan oppaaseen kurssien alussa tai lisänneet sitä omiin digitaalisiin oppimisympäristöihinsä.
Tutkimuksessa havaittiin, että jotkut opiskelijatutorit omissa pientutorryhmissään kiinnittivät huomiota akateemiseen suoraselkäisyyteen ja siinä esiintyviin ongelmiin käsitellen aiheeseen liittyvää materiaalia. Tutkimus osoitti, että oppaan ensimmäistä versiota voidaan parantaa miellyttävämmällä ja käytännöllisemmällä ulkoasulla, ja että oppaan jakelua kaikille sidosryhmille voisi parantaa. Tutkimus päättyy suositeltuihin toimiin.