Kestovaippojen imumateriaalien puhdistuvuus eri pesuaineilla ja eri pesulämpötiloissa
Odell, Katja (2010)
Odell, Katja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005037589
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005037589
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kolmen eri kestovaippakäyttöön tarkoitetun imumateriaalin puhdistuvuutta eri pesuaineilla ja pesulämpötiloissa. Tavoitteena oli saada selville, kuinka hyvin materiaalit puhdistuvat pesuissa altistettaessa ne ulostebakteereille. Puhdistuvuuden tutkimisen koestaminen suoritettiin 8.1. – 15.2.2010, joten se vastasi runsaan kuukauden todellista vaippakäyttöä. Simuloimalla vaippakäyttöä laboratorio-olosuhteissa pystyttiin vakioimaan kaikki muuttuvat tekijät.
Materiaaleista valmistettiin yhteensä 18 kolmikerroksista koepalaa. Koepaloja altistettiin ulosteelle kahdeksan kertaa. Jokaista materiaalia pestiin kahdessa eri lämpötilassa (40 °C ja 60 °C) kahdeksan pesua. Lopuksi molemmissa lämpötiloissa pestyille koepaloille suoritettiin 90 celsiusasteen pesut. Altistusten ja pesujen välillä ulosteelle altistettuja koepaloja säilytettiin noin kolmen vuorokauden ajan normaaleissa huoneolosuhteissa säilytysastiassa. Vertailun vuoksi materiaaleista valmistettuja koepaloja pestiin kolmella eri pesuaineella. Bakteerikartoitukset otettiin koepaloista joka neljännen ja kahdeksannen sekä 90 celsiusasteen pesun jälkeen.
Bakteerikartoitusten tulosten tarkastelun jälkeen voitiin todeta, että kaikki materiaalit puhdistuivat hyvin vasta 90 celsiusasteen pesujen jälkeen. Puhdistuvuus oli jokaisella materiaalilla 60 celsiusasteen pesuissa jonkin verran parempi kuin 40 celsiusasteen pesuissa sekä neljänsien että kahdeksansien pesujen jälkeen. Pesuaineiden välillä ei ollut huomattavia eroja puhdistavuudessa. Minimoimalla ulosteen määrä pesua odottavissa kestovaipoissa voitaisiin mahdollisesti parantaa puhdistuvuutta myös alemmissa pesulämpötiloissa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia puhdistuvuutta myös aidosti vaippakäytössä olevista kestovaipoista.
Opinnäytetyössä lisätesteinä testattiin sekä kestovaippojen kosteussuojamateriaalin laminoinnin kiinnipysyvyyttä pesuissa että kuivaliinamateriaalin mahdollista tukkeutumista käytettäessä pesun yhteydessä huuhteluainetta. Laminoinnin kiinnipysyvyyden testissä testivaippoja pestiin sekä nestemäisellä että jauhemaisella pesuaineella. Kaikissa vaipoissa laminointi säilyi lähes muuttumattomana pesuissa. Kuivaliinamateriaali ei juuri tukkeutunut pesuissa. Pidempiaikaisten vaikutusten esille saattamiseksi molempia testejä täytyisi kuitenkin jatkaa.
Materiaaleista valmistettiin yhteensä 18 kolmikerroksista koepalaa. Koepaloja altistettiin ulosteelle kahdeksan kertaa. Jokaista materiaalia pestiin kahdessa eri lämpötilassa (40 °C ja 60 °C) kahdeksan pesua. Lopuksi molemmissa lämpötiloissa pestyille koepaloille suoritettiin 90 celsiusasteen pesut. Altistusten ja pesujen välillä ulosteelle altistettuja koepaloja säilytettiin noin kolmen vuorokauden ajan normaaleissa huoneolosuhteissa säilytysastiassa. Vertailun vuoksi materiaaleista valmistettuja koepaloja pestiin kolmella eri pesuaineella. Bakteerikartoitukset otettiin koepaloista joka neljännen ja kahdeksannen sekä 90 celsiusasteen pesun jälkeen.
Bakteerikartoitusten tulosten tarkastelun jälkeen voitiin todeta, että kaikki materiaalit puhdistuivat hyvin vasta 90 celsiusasteen pesujen jälkeen. Puhdistuvuus oli jokaisella materiaalilla 60 celsiusasteen pesuissa jonkin verran parempi kuin 40 celsiusasteen pesuissa sekä neljänsien että kahdeksansien pesujen jälkeen. Pesuaineiden välillä ei ollut huomattavia eroja puhdistavuudessa. Minimoimalla ulosteen määrä pesua odottavissa kestovaipoissa voitaisiin mahdollisesti parantaa puhdistuvuutta myös alemmissa pesulämpötiloissa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia puhdistuvuutta myös aidosti vaippakäytössä olevista kestovaipoista.
Opinnäytetyössä lisätesteinä testattiin sekä kestovaippojen kosteussuojamateriaalin laminoinnin kiinnipysyvyyttä pesuissa että kuivaliinamateriaalin mahdollista tukkeutumista käytettäessä pesun yhteydessä huuhteluainetta. Laminoinnin kiinnipysyvyyden testissä testivaippoja pestiin sekä nestemäisellä että jauhemaisella pesuaineella. Kaikissa vaipoissa laminointi säilyi lähes muuttumattomana pesuissa. Kuivaliinamateriaali ei juuri tukkeutunut pesuissa. Pidempiaikaisten vaikutusten esille saattamiseksi molempia testejä täytyisi kuitenkin jatkaa.