Kohti lapsiperheiden ravitsemusopasta : suunnitelma aktivoivasta verkkomateriaalista
Hartikainen, Satu; Inkinen, Juha (2017)
Hartikainen, Satu
Inkinen, Juha
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017090614862
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017090614862
Tiivistelmä
Tämän ravitsemuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli aktivoida lapsiperheitä syömään ravitsemussuositusten mukaisesti vihanneksia, hedelmiä ja marjoja päivittäin. Tarkoituksena oli luoda teoreettinen pohja ja käytännön ideoita aktivoivan ravitsemusoppaan toteuttamista varten.
Opinnäytetyömme toiminnallisen osuuden toteutimme lokakuussa 2016 osana Viisi per päivä -terveyskampanjaa. Griffith University ja tohtoriopiskelija Ville Lahtinen vastasivat Viisi per päivä -hankkeesta. Toiminnallisten interventiopäivien yhteydessä keskustelimme lasten kanssa pyrkien selvittämään tiedon tarvetta ja hyvinvointiosaamisen tasoa. Ohjaamiimme interventiopäiviin osallistui yhteensä noin 430 lasta, joista noin 150 lapsen kanssa kävimme keskusteluja. Näiden kokemuksien lisäksi syvensimme kohderyhmätuntemustamme monimuotoisella tiedonhaulla ja empiirisen kokemuksen kartuttamisella erilaisten toiminnallisten keinojen avulla.
Keskusteluissa nousi esille puutteita lasten ja lapsiperheiden kasvisten käytön määrässä ja tiedollisessa osaamisessa. Näiden kokemusten pohjalta ideamme kehittämistyöhön muovautui ja muodostimme aktivoivan ravitsemusoppaan suunnitelman.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää näyttöön perustuvaa hyvinvointioppimista ja terveyttä edistävää materiaalia luotaessa. Tulemme toteuttamaan opinnäytetyössämme suunnitellun ravitsemuksellisen verkko-oppaan opintoihimme kuuluvana innovaatioprojektina.
Opinnäytetyömme toiminnallisen osuuden toteutimme lokakuussa 2016 osana Viisi per päivä -terveyskampanjaa. Griffith University ja tohtoriopiskelija Ville Lahtinen vastasivat Viisi per päivä -hankkeesta. Toiminnallisten interventiopäivien yhteydessä keskustelimme lasten kanssa pyrkien selvittämään tiedon tarvetta ja hyvinvointiosaamisen tasoa. Ohjaamiimme interventiopäiviin osallistui yhteensä noin 430 lasta, joista noin 150 lapsen kanssa kävimme keskusteluja. Näiden kokemuksien lisäksi syvensimme kohderyhmätuntemustamme monimuotoisella tiedonhaulla ja empiirisen kokemuksen kartuttamisella erilaisten toiminnallisten keinojen avulla.
Keskusteluissa nousi esille puutteita lasten ja lapsiperheiden kasvisten käytön määrässä ja tiedollisessa osaamisessa. Näiden kokemusten pohjalta ideamme kehittämistyöhön muovautui ja muodostimme aktivoivan ravitsemusoppaan suunnitelman.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää näyttöön perustuvaa hyvinvointioppimista ja terveyttä edistävää materiaalia luotaessa. Tulemme toteuttamaan opinnäytetyössämme suunnitellun ravitsemuksellisen verkko-oppaan opintoihimme kuuluvana innovaatioprojektina.