Iäkkäiden omaishoitajien tukien tarve ja saadut tuet, koettu terveys sekä puolisohoivan merkitys : Haastattelututkimus iäkkäille, yli 84-vuotiaille Jyväskylän omaishoitajille
Huhtanen, Henna-Carita (2017)
Huhtanen, Henna-Carita
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091415071
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091415071
Tiivistelmä
Tähän tutkimukseen haastattelin yhdeksää iäkästä (haastatteluhetkellä 84–88-vuotiasta) omaishoitajaa Jyväskylän kaupungista. Haastattelut toteutin keväällä 2017, helmi-maaliskuun vaihteessa. Haastattelut tehtiin omaishoitajien kodeissa. Pääasiassa haastatteluissa olivat paikalla vain omaishoitaja ja haastattelija, mutta muutamassa haastattelutilanteessa myös omaishoidettava oli läsnä.
Haastatteluissa pyrin selvittämään muun muassa iäkkäiden omaishoitajien saamia tukipalveluita ja tarjolla olevien tukipalveluiden käyttöä. Palveluihin sisältyivät sekä kunnalliset että yksityisesti hankitut palvelut. Haastatteluissa palveluiden osalta selvisi, etteivät iäkkäät omaishoitajat juuri käyttäneet heille kuuluvia omaishoitajien vapaita. Vapaiden käyttämättömyyteen oli eri syitä, mutta yksi johtava syy oli se, ettei omaishoidettavaa puolisoa haluttu sijoittaa laitokseen vapaan ajaksi. Joko omaishoidettava puoliso itse ilmaisi, ettei halua mennä tai sitten omaishoitaja itse ajatteli sen olevan hoidettavalle puolisolle epämieluisaa.
Haastatteluissa pyrin selvittämään myös kuinka iäkkäät omaishoitajat kokivat fyysisen ja psyykkisen terveydentilansa ja jaksamisensa omaishoitajina. Tutkimuksessa selvisi, että pääasiassa he jaksoivat hyvin ja kokivat, vakavistakin sairauksista huolimatta, elämänlaatunsa hyväksi ja pärjäävänsä omaishoitajina. Kenenkään kohdalla fyysiset sairaudet tai psyykkinen vointi eivät olleet vaaraksi omaishoitotilanteelle.
Omaishoitajien kanssa käytiin läpi myös puolisohoivaa ja sen vaikutusta omaishoitotilanteeseen sekä psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Sillä, että haastatellut hoivasivat nimenomaan puolisoaan, oli kaikkien kohdalla positiivinen vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja se koettiin voimavarana omaishoivatyössä.
Haastatteluissa tuli esiin kaikkien kohdalla myös perheeltä saatu tuki, joten myös sitä sivutaan tutkimustuloksissa. Perheeltä saatu tuki, apu ja turva oli merkityksellistä ja tärkeää. Avunantajina ja tukena olivat lähinnä lapset ja heidän jälkikasvunsa.
Haastatteluissa pyrin selvittämään muun muassa iäkkäiden omaishoitajien saamia tukipalveluita ja tarjolla olevien tukipalveluiden käyttöä. Palveluihin sisältyivät sekä kunnalliset että yksityisesti hankitut palvelut. Haastatteluissa palveluiden osalta selvisi, etteivät iäkkäät omaishoitajat juuri käyttäneet heille kuuluvia omaishoitajien vapaita. Vapaiden käyttämättömyyteen oli eri syitä, mutta yksi johtava syy oli se, ettei omaishoidettavaa puolisoa haluttu sijoittaa laitokseen vapaan ajaksi. Joko omaishoidettava puoliso itse ilmaisi, ettei halua mennä tai sitten omaishoitaja itse ajatteli sen olevan hoidettavalle puolisolle epämieluisaa.
Haastatteluissa pyrin selvittämään myös kuinka iäkkäät omaishoitajat kokivat fyysisen ja psyykkisen terveydentilansa ja jaksamisensa omaishoitajina. Tutkimuksessa selvisi, että pääasiassa he jaksoivat hyvin ja kokivat, vakavistakin sairauksista huolimatta, elämänlaatunsa hyväksi ja pärjäävänsä omaishoitajina. Kenenkään kohdalla fyysiset sairaudet tai psyykkinen vointi eivät olleet vaaraksi omaishoitotilanteelle.
Omaishoitajien kanssa käytiin läpi myös puolisohoivaa ja sen vaikutusta omaishoitotilanteeseen sekä psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Sillä, että haastatellut hoivasivat nimenomaan puolisoaan, oli kaikkien kohdalla positiivinen vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja se koettiin voimavarana omaishoivatyössä.
Haastatteluissa tuli esiin kaikkien kohdalla myös perheeltä saatu tuki, joten myös sitä sivutaan tutkimustuloksissa. Perheeltä saatu tuki, apu ja turva oli merkityksellistä ja tärkeää. Avunantajina ja tukena olivat lähinnä lapset ja heidän jälkikasvunsa.