Terveydenhuollon ammattilaisen keinot tukea 3–5 -vuotiaan lapsen mielenterveyttä, kun perheessä on mielenterveysongelmista kärsivä vanhempi : kirjallisuuskatsaus
Levonius, Ann-Sofie; Mulari, Siiri (2017)
Levonius, Ann-Sofie
Mulari, Siiri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017092215326
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017092215326
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millä keinoilla terveydenhuollon ammattilainen voi tukea lapsen positiivista mielenterveyttä, kun perheessä on mielenterveysongelmista kärsivä vanhempi. Työn tavoitteena on lisätä mielenterveysongelmista kärsivien vanhempien lasten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista. Tutkimuskysymyksenä on: Millä keinoilla terveydenhuollon ammattilainen voi tukea 3-5 -vuotiaan lapsen mielenterveyttä, kun lapsen vanhemmalla on mielenterveysongelmia?
Opinnäytetyö toteutetaan kirjallisuuskatsauksena ja siinä tullaan käyttämään kuvailevan ja systemaattisen kirjallisuuskatsauksen piirteitä. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään induktiivista sisällönanalyysiä, jossa analysoidaan yhteensä 15 tutkimusartikkelia.
Tulosten perusteella keskeisiksi asioiksi nousi perhelähtöisyys, lasten huomioiminen aikuisia potilaita hoidettaessa, tiedon ja tuen merkitys lapselle ja perheelle, sekä terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen ja koulutus. Toimintaa tulisi kehittää enemmän perhelähtöiseksi. Tulosten mukaan terveydenhuollon ammattilaisten asenteet vaikuttavat perhelähtöisen hoitotyön toteutumiseen. Perhelähtöinen hoitotyö on myös osin riippuvainen yksikön toimintamallista. Yksikön toiminta puolestaan on riippuvainen organisaatiosta, joten perhelähtöistä hoitotyötä tulisi integroida jo hallinnollisella tasolla. Perhelähtöiseen hoitotyöhön tulisi keskittyä enemmän tutkinto-ohjelmassa.
Perhelähtöisen hoitotyön kehittämisen lisäksi terveydenhuollon ammattilainen voisi hyötyä käytännön neuvoista mielenterveysongelmaisen vanhemman lapsen kanssa työskentelystä. Tuloksissa lapsen kanssa puhuminen nousi vahvasti esille, mutta esimerkiksi leikin merkitystä ei ole paljon tutkittu. Terveydenhuollon ammattilaiset kokevat, että he hyötyisivät yhtenäisistä toimintaohjeista.
Opinnäytetyö toteutetaan kirjallisuuskatsauksena ja siinä tullaan käyttämään kuvailevan ja systemaattisen kirjallisuuskatsauksen piirteitä. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään induktiivista sisällönanalyysiä, jossa analysoidaan yhteensä 15 tutkimusartikkelia.
Tulosten perusteella keskeisiksi asioiksi nousi perhelähtöisyys, lasten huomioiminen aikuisia potilaita hoidettaessa, tiedon ja tuen merkitys lapselle ja perheelle, sekä terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen ja koulutus. Toimintaa tulisi kehittää enemmän perhelähtöiseksi. Tulosten mukaan terveydenhuollon ammattilaisten asenteet vaikuttavat perhelähtöisen hoitotyön toteutumiseen. Perhelähtöinen hoitotyö on myös osin riippuvainen yksikön toimintamallista. Yksikön toiminta puolestaan on riippuvainen organisaatiosta, joten perhelähtöistä hoitotyötä tulisi integroida jo hallinnollisella tasolla. Perhelähtöiseen hoitotyöhön tulisi keskittyä enemmän tutkinto-ohjelmassa.
Perhelähtöisen hoitotyön kehittämisen lisäksi terveydenhuollon ammattilainen voisi hyötyä käytännön neuvoista mielenterveysongelmaisen vanhemman lapsen kanssa työskentelystä. Tuloksissa lapsen kanssa puhuminen nousi vahvasti esille, mutta esimerkiksi leikin merkitystä ei ole paljon tutkittu. Terveydenhuollon ammattilaiset kokevat, että he hyötyisivät yhtenäisistä toimintaohjeista.