Pari- ja ryhmämentorointimallien kehittäminen : eMentorit eAktoreiden työelämään siirtymisen tukena
Kuparinen, Anu (2017)
Kuparinen, Anu
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017092415342
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017092415342
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin eMentorointihankeessa. Hanke oli kolmen ammattikorkeakoulun yhteishanke (KAMK, XAMK ja Centria). Yhteishankkeen tavoitteena oli kehittää ammattikorkeakoulutoimijoiden välistä mentorointiverkostoa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää eMentorointimalleja, joiden avulla tuetaan opiskelijoiden työelämään siirtymistä. Tarkoituksena oli kartoittaa, miten erilaisten eMentorointimallien avulla eMentorit voivat tukea eAktoreiden työelämään siirtymistä. Kehittämiskysymys oli, millaisten eMentorointimallien avulla eMentorit voivat tukea eAktoreita työelämään siirtymisessä.
Opinnäytetyön metodologisena lähestymistapana oli palvelumuotoilu. Tärkeää on, että palvelut suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden perusteella ja palvelujen kehittäminen toteutuu asiakkaiden, verkostojen ja sidosryhmien sekä palveluntuottajan välisenä yhteiskehittelynä. eMentorointimallien eli pari- ja ryhmämentorointimallien kehittäminen eteni palvelumuotoiluprosessin mukaisesti, jossa keskityttiin asiakasymmärrykseen, konseptointiin, prototypointiin ja arviointiin sekä eMentorointimallien lanseeraamiseen.
Asiakasymmärrystä muodostettaessa kuvattiin sekä eMentoreista että eAktoreista molemmista kaksi asiakasprofiilia. Asiakasprofiilien aineisto kerättiin eMentoreiden mentoriprofiilivideoista ja eAktoreiden tekemistä ennakkotehtävistä, jotka he tekivät hakiessaan eMentorointikoulutukseen. Lisäksi aineisto kerättiin pari- ja ryhmämentorointisuunnitelmista.
Konseptoinnissa kuvattiin kolme palvelupolkua, kaksi pari- ja yksi ryhmämentoroinnista. Palvelupolku alkoi mentorointisopimuksen ja -suunnitelman laatimisella ja se päättyi eMentorointiprosessin arviointiin. Palvelupoluissa kuvattiin eMentorointiin liittyvät tapaamiset palvelutuokioina, joista valittiin ne, jotka vastasivat opinnäytetyön tavoitteeseen ja kehittämiskysymykseen. Parimentorointiprosessista valittiin työelämävalmiudet ja kokemuksien jakaminen, vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistaminen, lähijohtaminen ja verkostojen kehittäminen ja hyödyntäminen eMentorointikoulutuksen aikana ja työelämässä -palvelutuokiot. Ryhmämentorointiprosessista valittiin tiimityötaidot osana työelämätaitoja sekä työelämätaidot ja verkostoituminen -palvelutuokiot.
Testaamis- eli prototypointivaiheessa valitut palvelutuokiot testattiin pari- ja ryhmämentoroinnin avulla. Testattavia palvelutuokioita oli yhteensä kuusi, neljä parimentoroinnista ja kaksi ryhmämentoroinnista. Arviointiaineisto saatiin eAktoreiden ja eMentoreiden loppuraporteista, itsereflektiodokumenteista sekä eMentorointikoulutuksen loppukyselystä. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin avulla. Teemoiksi muodostuivat parimentoroinnissa digitaaliset työkalut asiantuntijuuteen kehittymisen tukena, työnhaun pelisäännöt, asiantuntijuuden kehittyminen sekä verkostojen kehittäminen ja hyödyntäminen. Ryhmämentoroinnissa teemoiksi muodostuivat tiimityötaitojen kehittyminen, työntekijöiden yhteinen ymmärrys yrityksen arvoista ja strategiasta ja verkostojen luominen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että eMentoroinnin avulla tuettiin opiskelijoiden työelämään siirtymistä ja työllistymistä. Lisäksi opiskelijat kokivat saaneensa eMentoroinnin avulla tukea opiskeluun, työnhakuun ja poikkialaisten verkostojen luomiseen. eMentoreiden avulla perustutkinto-opiskelijat saivat ajankohtaista tietoa työelämästä ja sen vaatimuksista.
Lanseerausvaiheessa kuvattiin kehitetyt palvelutuokiot. Palvelutuokioissa keskityttiin työnhakuun, työelämässä toimimiseen, eAktoreiden vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamiseen ja verkostoitumiseen. eAktorit hyötyivät pari- ja ryhmämentoroinnista riippumatta siitä, onko heillä aikaisempaa työkokemusta. Työkokemus sääteli kuitenkin sitä, miten eMentorointia toteutettiin ja, mihin asioihin kiinnitettiin huomiota pari- ja ryhmämentoroinnissa. Tärkeää oli myös pohtia, miten eMentorointi voidaan sisällyttää sekä yamk-opiskelijoiden että ammattikorkeakoulujen perustutkinto-opiskelijoiden opintoihin, niin että se on luonteva osa opintoja.
Opinnäytetyö toteutettiin eMentorointihankeessa. Hanke oli kolmen ammattikorkeakoulun yhteishanke (KAMK, XAMK ja Centria). Yhteishankkeen tavoitteena oli kehittää ammattikorkeakoulutoimijoiden välistä mentorointiverkostoa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää eMentorointimalleja, joiden avulla tuetaan opiskelijoiden työelämään siirtymistä. Tarkoituksena oli kartoittaa, miten erilaisten eMentorointimallien avulla eMentorit voivat tukea eAktoreiden työelämään siirtymistä. Kehittämiskysymys oli, millaisten eMentorointimallien avulla eMentorit voivat tukea eAktoreita työelämään siirtymisessä.
Opinnäytetyön metodologisena lähestymistapana oli palvelumuotoilu. Tärkeää on, että palvelut suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden perusteella ja palvelujen kehittäminen toteutuu asiakkaiden, verkostojen ja sidosryhmien sekä palveluntuottajan välisenä yhteiskehittelynä. eMentorointimallien eli pari- ja ryhmämentorointimallien kehittäminen eteni palvelumuotoiluprosessin mukaisesti, jossa keskityttiin asiakasymmärrykseen, konseptointiin, prototypointiin ja arviointiin sekä eMentorointimallien lanseeraamiseen.
Asiakasymmärrystä muodostettaessa kuvattiin sekä eMentoreista että eAktoreista molemmista kaksi asiakasprofiilia. Asiakasprofiilien aineisto kerättiin eMentoreiden mentoriprofiilivideoista ja eAktoreiden tekemistä ennakkotehtävistä, jotka he tekivät hakiessaan eMentorointikoulutukseen. Lisäksi aineisto kerättiin pari- ja ryhmämentorointisuunnitelmista.
Konseptoinnissa kuvattiin kolme palvelupolkua, kaksi pari- ja yksi ryhmämentoroinnista. Palvelupolku alkoi mentorointisopimuksen ja -suunnitelman laatimisella ja se päättyi eMentorointiprosessin arviointiin. Palvelupoluissa kuvattiin eMentorointiin liittyvät tapaamiset palvelutuokioina, joista valittiin ne, jotka vastasivat opinnäytetyön tavoitteeseen ja kehittämiskysymykseen. Parimentorointiprosessista valittiin työelämävalmiudet ja kokemuksien jakaminen, vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistaminen, lähijohtaminen ja verkostojen kehittäminen ja hyödyntäminen eMentorointikoulutuksen aikana ja työelämässä -palvelutuokiot. Ryhmämentorointiprosessista valittiin tiimityötaidot osana työelämätaitoja sekä työelämätaidot ja verkostoituminen -palvelutuokiot.
Testaamis- eli prototypointivaiheessa valitut palvelutuokiot testattiin pari- ja ryhmämentoroinnin avulla. Testattavia palvelutuokioita oli yhteensä kuusi, neljä parimentoroinnista ja kaksi ryhmämentoroinnista. Arviointiaineisto saatiin eAktoreiden ja eMentoreiden loppuraporteista, itsereflektiodokumenteista sekä eMentorointikoulutuksen loppukyselystä. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin avulla. Teemoiksi muodostuivat parimentoroinnissa digitaaliset työkalut asiantuntijuuteen kehittymisen tukena, työnhaun pelisäännöt, asiantuntijuuden kehittyminen sekä verkostojen kehittäminen ja hyödyntäminen. Ryhmämentoroinnissa teemoiksi muodostuivat tiimityötaitojen kehittyminen, työntekijöiden yhteinen ymmärrys yrityksen arvoista ja strategiasta ja verkostojen luominen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että eMentoroinnin avulla tuettiin opiskelijoiden työelämään siirtymistä ja työllistymistä. Lisäksi opiskelijat kokivat saaneensa eMentoroinnin avulla tukea opiskeluun, työnhakuun ja poikkialaisten verkostojen luomiseen. eMentoreiden avulla perustutkinto-opiskelijat saivat ajankohtaista tietoa työelämästä ja sen vaatimuksista.
Lanseerausvaiheessa kuvattiin kehitetyt palvelutuokiot. Palvelutuokioissa keskityttiin työnhakuun, työelämässä toimimiseen, eAktoreiden vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamiseen ja verkostoitumiseen. eAktorit hyötyivät pari- ja ryhmämentoroinnista riippumatta siitä, onko heillä aikaisempaa työkokemusta. Työkokemus sääteli kuitenkin sitä, miten eMentorointia toteutettiin ja, mihin asioihin kiinnitettiin huomiota pari- ja ryhmämentoroinnissa. Tärkeää oli myös pohtia, miten eMentorointi voidaan sisällyttää sekä yamk-opiskelijoiden että ammattikorkeakoulujen perustutkinto-opiskelijoiden opintoihin, niin että se on luonteva osa opintoja.