Henkilöstön työtyytyväisyyden vaikutukset toiminnan tulokseen kuudessa eri puu- ja metalliteollisuuden alan pk-yrityksessä
Nissinen, Nelly (2017)
Nissinen, Nelly
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100215621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100215621
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pienten ja keskisuurien yritysten henkilöstön työtyytyväisyyden taso sekä tekijät, jotka henkilöstö listaa tärkeimmiksi tekijöiksi oman työtyytyväisyytensä kannalta sekä kehityksenkohteet yrityksessä, jotta henkilöstön työtyytyväisyys olisi parempi. Toinen opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää tutkimustulosten pohjalta työtyyttyväisyyden tulosten yhteydet tutkimusyritysten toiminnan tulokseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää yhteydet henkilöstön työtyytyväisyyden ja yrityksen toiminnan tuloksen väliltä sekä löytää merkittävimmät työtyytyväisyyden tekijät. Tutkimuksen kohteena olivat pk-yritykset puu- ja metalliteollisuuden toimialalta. Tutkimukseen osallistui yhteensä kuuden eri pk-yrityksen henkilöstö. Opinnäytetyön toisena tavoitteena oli saada lisättyä etenkin pk-yritysten tietoisuutta työtyytyväisyyden merkityksestä. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Industria Oy.
Opinnäytetyön tärkein teoreettinen viitekehys perustuu Frederick Herzbergin kahden faktorin teoriaan. Työn teoriaperustassa tarkastellaan työtyytyväisyyden, motivaation, työhyvinvoinnin ja työntekijän osallistamisen käsitteet. Tutkimuskysely luotiin Herzbergin työtyytyväisyyden teorian pohjalta. Teoriaperusta käsittelee myös toiminnan tulokseen vaikuttavia tekijöitä, joista tämän työn mukaan työtyytyväisyyden käsitteellä on merkitystä toiminnan tulokseen.
Opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisen tutkimuksen menetelmin Survey Monkey-työkalun avulla. Tutkimuskyselyyn vastasi yhteensä 131 henkilöä. Tutkimuksen vastaajaprosentti on yhteensä 80,4 %. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vastaajien taustatekijät, työtyytyväisyyden taso väittämien avulla sekä merkittävimmät tekijät suhteessa työntekijän omaan työtyytyväisyyteen. Tarkoituksena oli myös selvittää tekijät, jotka henkilöstö muuttaisi työnantajayrityksessä, jotta oma työtyytyväisyys olisi parempi. Työtyytyväisyyden tuloksia verrattiin Industria Oy:n tuottamiin Key Figures-suorituskykyraportteihin yritysten toiminnan tuloksesta, joissa keskityttiin työn tuottavuuden arvoon sekä liikevoittoprosentin tulokseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa vastaus tutkimusongelmaan, joka oli työtyytyväisyyden tason sekä toiminnan tuloksen välisen yhteyden löytäminen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työtyytyväisyyden ja toiminnan tuloksen välillä on yhteys. Tutkimukseen osallistuvista yrityksistä, sillä yrityksellä, jonka henkilöstö on tutkimustulosten mukaan tyytymättomin, on myös yrityksen työn tuottavuuden arvo sekä liikevoittoprosentin tulos huonoin yritysten kesken arvioituna. Työntekijät kokivat merkittävimmiksi tekijöiksi suhteessa omaan työtyytyväisyyteensä palkkauksen, työilmapiirin, työkaverit, työaikojen joustavuuden ja työn monipuolisuuden, työntekijän arvostuksen, töiden varmuuden, työn haasteellisuuden, itsenäisen työn, oikeanlaisten työvälineiden ja mielekkäiden työtehtävien merkityksen. Kehityksenkohteiksi työntekijät nostivat esille työn tekemiseen liittyvät tekijät ja etenkin työn aikatauluttamisen. Lisäksi johtaminen, tiedonkulku, palkkaus, työympäristöön liittyvät tekijät sekä arvostuksen merkitys ilmenivät tutkimustuloksista kehittämisen kohteiksi. Tutkimustulosten mukaan työtyytyväisyyttä selittävät eniten hyvä motivaation taso, tietoisuus yrityksen arvoista, tavoitteista ja visiosta, työntekijän arvostus sekä usko siihen, että työsuhde säilyy. Tutkimus osoitti, että työn toimivuuden järjestämisellä on merkitystä toiminnan tulokseen. Johtopäätöksenä voidaan esittää, että henkilöstön työtyytyväisyyteen yritysten kannattaa investoida.
Opinnäytetyön tärkein teoreettinen viitekehys perustuu Frederick Herzbergin kahden faktorin teoriaan. Työn teoriaperustassa tarkastellaan työtyytyväisyyden, motivaation, työhyvinvoinnin ja työntekijän osallistamisen käsitteet. Tutkimuskysely luotiin Herzbergin työtyytyväisyyden teorian pohjalta. Teoriaperusta käsittelee myös toiminnan tulokseen vaikuttavia tekijöitä, joista tämän työn mukaan työtyytyväisyyden käsitteellä on merkitystä toiminnan tulokseen.
Opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisen tutkimuksen menetelmin Survey Monkey-työkalun avulla. Tutkimuskyselyyn vastasi yhteensä 131 henkilöä. Tutkimuksen vastaajaprosentti on yhteensä 80,4 %. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vastaajien taustatekijät, työtyytyväisyyden taso väittämien avulla sekä merkittävimmät tekijät suhteessa työntekijän omaan työtyytyväisyyteen. Tarkoituksena oli myös selvittää tekijät, jotka henkilöstö muuttaisi työnantajayrityksessä, jotta oma työtyytyväisyys olisi parempi. Työtyytyväisyyden tuloksia verrattiin Industria Oy:n tuottamiin Key Figures-suorituskykyraportteihin yritysten toiminnan tuloksesta, joissa keskityttiin työn tuottavuuden arvoon sekä liikevoittoprosentin tulokseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa vastaus tutkimusongelmaan, joka oli työtyytyväisyyden tason sekä toiminnan tuloksen välisen yhteyden löytäminen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työtyytyväisyyden ja toiminnan tuloksen välillä on yhteys. Tutkimukseen osallistuvista yrityksistä, sillä yrityksellä, jonka henkilöstö on tutkimustulosten mukaan tyytymättomin, on myös yrityksen työn tuottavuuden arvo sekä liikevoittoprosentin tulos huonoin yritysten kesken arvioituna. Työntekijät kokivat merkittävimmiksi tekijöiksi suhteessa omaan työtyytyväisyyteensä palkkauksen, työilmapiirin, työkaverit, työaikojen joustavuuden ja työn monipuolisuuden, työntekijän arvostuksen, töiden varmuuden, työn haasteellisuuden, itsenäisen työn, oikeanlaisten työvälineiden ja mielekkäiden työtehtävien merkityksen. Kehityksenkohteiksi työntekijät nostivat esille työn tekemiseen liittyvät tekijät ja etenkin työn aikatauluttamisen. Lisäksi johtaminen, tiedonkulku, palkkaus, työympäristöön liittyvät tekijät sekä arvostuksen merkitys ilmenivät tutkimustuloksista kehittämisen kohteiksi. Tutkimustulosten mukaan työtyytyväisyyttä selittävät eniten hyvä motivaation taso, tietoisuus yrityksen arvoista, tavoitteista ja visiosta, työntekijän arvostus sekä usko siihen, että työsuhde säilyy. Tutkimus osoitti, että työn toimivuuden järjestämisellä on merkitystä toiminnan tulokseen. Johtopäätöksenä voidaan esittää, että henkilöstön työtyytyväisyyteen yritysten kannattaa investoida.