Energiankäytön tehostamiskeinojen elinkaarikustannusvertailu 2020-luvun asuinkerrostaloissa
Härkönen, Elias (2017)
Härkönen, Elias
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100715828
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100715828
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tutkimuskohteena oli lähitulevaisuudessa voimaan astuvien rakennusten energiatehokkuuteen liittyvien asetusten kustannustehokas implementointi erityisesti vuokrattavaksi rakennettavien asuinkerrostalojen energiateknisessä suunnittelussa. Opinnäytetyössä tutkittiin myös laajemmin rakennusten energiatehokkuuteen liittyviä alati muuttuvia rakentamismääräyksiä ja vaikuttimia muutoskehityksen taustalla.
Tarkoitus oli löytää sellainen toimintatapa, jota noudattamalla on mahdollista saavuttaa vuoden 2020 lopussa voimaan astuvat ympäristöministeriön asettamat lähes nollaenergiarakentamisen vaateet uusien asuinkerrostalojen energiatehokkuudelle. Rakennuksen vaadittu energiatehokkuus tuli saavuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Energialaskenta tehtiin vaadituilta osin ympäristöministeriön ja valtioneuvoston asetuksia ja ohjeita noudattaen. Asetusten ja ohjeiden lisäksi kustannusvertailuissa huomioitiin työn tilaajan, Avara Oy:n asettamat reunaehdot. Kaikkien lopulliseen toimenpidepakettiin sisällytettävien kehitysvaihtoehtojen tuli lähtökohtaisesti olla taloudellisesti kannattavia kymmenen vuoden laskenta-ajalla.
Energiasimulointeja tehtiin IDA ICE ja Riuska -energiasimulointiohjelmilla. Kehitysvaihtoehdoista tehtyjen energiasimulaatioiden vertailupohjana toimi voimassa olevien rakentamismääräysten puitteissa Avaralle toteutetusta asuinrakennuksesta luotu laskentamalli.
Kehitysvaihtoehtojen elinkaarikustannuksia verrattiin tyyppirakennuksen rinnakkaisten järjestelmien elinkaarikustannuksiin kaikki tarkastelujaksolle toimenpiteestä aiheutuneet kustannukset ja säästöt huomioituna. Lopulliseen toimenpidepakettiin valittiin kehitysvaihtoehdoista kannattavimmat.
Valitun toimenpidepaketin ansiosta vertailurakennuksen E-luku alenee 18 prosenttia, joka alittaa vaatimuksen lähes nollaenergia-asuinkerrostalon E-luvun enimmäistasolle noin 8 prosenttiyksiköllä. Laskennallinen vuosittainen säästö energiakustannuksissa toimenpidepaketin ansiosta on 13 950 euroa ja investoinnin nykyarvo 10 vuoden laskenta-ajalla on 254 000 euroa.
Tarkoitus oli löytää sellainen toimintatapa, jota noudattamalla on mahdollista saavuttaa vuoden 2020 lopussa voimaan astuvat ympäristöministeriön asettamat lähes nollaenergiarakentamisen vaateet uusien asuinkerrostalojen energiatehokkuudelle. Rakennuksen vaadittu energiatehokkuus tuli saavuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Energialaskenta tehtiin vaadituilta osin ympäristöministeriön ja valtioneuvoston asetuksia ja ohjeita noudattaen. Asetusten ja ohjeiden lisäksi kustannusvertailuissa huomioitiin työn tilaajan, Avara Oy:n asettamat reunaehdot. Kaikkien lopulliseen toimenpidepakettiin sisällytettävien kehitysvaihtoehtojen tuli lähtökohtaisesti olla taloudellisesti kannattavia kymmenen vuoden laskenta-ajalla.
Energiasimulointeja tehtiin IDA ICE ja Riuska -energiasimulointiohjelmilla. Kehitysvaihtoehdoista tehtyjen energiasimulaatioiden vertailupohjana toimi voimassa olevien rakentamismääräysten puitteissa Avaralle toteutetusta asuinrakennuksesta luotu laskentamalli.
Kehitysvaihtoehtojen elinkaarikustannuksia verrattiin tyyppirakennuksen rinnakkaisten järjestelmien elinkaarikustannuksiin kaikki tarkastelujaksolle toimenpiteestä aiheutuneet kustannukset ja säästöt huomioituna. Lopulliseen toimenpidepakettiin valittiin kehitysvaihtoehdoista kannattavimmat.
Valitun toimenpidepaketin ansiosta vertailurakennuksen E-luku alenee 18 prosenttia, joka alittaa vaatimuksen lähes nollaenergia-asuinkerrostalon E-luvun enimmäistasolle noin 8 prosenttiyksiköllä. Laskennallinen vuosittainen säästö energiakustannuksissa toimenpidepaketin ansiosta on 13 950 euroa ja investoinnin nykyarvo 10 vuoden laskenta-ajalla on 254 000 euroa.