"Välillä on vaikeaa erottaa, mikä on oppilaan kasvua ja mikä oman työn vaikuttavuutta" : Työkalu Wiitaunionin opiskeluhuollon palveluiden laadun arviointiin
Leppänen, Jonna; Suvanto, Sonja (2017)
Leppänen, Jonna
Suvanto, Sonja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101015934
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101015934
Tiivistelmä
Kehittämistyön tarkoituksena oli edistää oppilaiden ja huoltajien osallisuutta opiskeluhuollon palveluiden kehittämisessä. Tarkoituksena oli myös lisätä oppilaiden ja huoltajien tietämystä saatavilla olevista opiskeluhuollon palveluista. Työn tavoitteena oli kehittää työkalu, jonka pohjalta Wiitaunionin perusturva voi arvioida ja kehittää opiskeluhuollon palveluita. Tavoitteeksi nousi myös työkalun testaus ja jatkokehittäminen testauksessa esiin nousseiden asioiden perusteella.
Kehittämistyön teoria jakaantui kahteen osaan, opiskeluhuollon laadun kartoittamiseen ja työkalun rakentamiseen. Tietoa haettiin lainsäädännöstä ja aiemmista tutkimuksista. Kokemusperäistä tietoa saatiin opiskeluhuollon henkilöstöltä. Menetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka toteutettiin ryhmähaastatteluna. Haastatteluun osallistui kolme opiskeluhuollon toimijaa.
Työkalun validiteettia arvioitiin toimeksiantajien palautteen sekä testauksen avulla. Työkalun testaukseen osallistui 46 oppilasta ja 34 huoltajaa. Palautekyselyyn tuli 20 vastausta, eli vastausprosentti oli 25%. Suurin osa vastaajista piti työkalua selkeänä, ymmärrettävänä ja tarkoituksenmukaisena. Alhainen vastausprosentti laittoi kuitenkin pohtimaan kuinka saa-taisiin asiakasryhmä motivoitumaan opiskeluhuollon arviointiin ja kehittämiseen.
Kehittämistyön teoria jakaantui kahteen osaan, opiskeluhuollon laadun kartoittamiseen ja työkalun rakentamiseen. Tietoa haettiin lainsäädännöstä ja aiemmista tutkimuksista. Kokemusperäistä tietoa saatiin opiskeluhuollon henkilöstöltä. Menetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka toteutettiin ryhmähaastatteluna. Haastatteluun osallistui kolme opiskeluhuollon toimijaa.
Työkalun validiteettia arvioitiin toimeksiantajien palautteen sekä testauksen avulla. Työkalun testaukseen osallistui 46 oppilasta ja 34 huoltajaa. Palautekyselyyn tuli 20 vastausta, eli vastausprosentti oli 25%. Suurin osa vastaajista piti työkalua selkeänä, ymmärrettävänä ja tarkoituksenmukaisena. Alhainen vastausprosentti laittoi kuitenkin pohtimaan kuinka saa-taisiin asiakasryhmä motivoitumaan opiskeluhuollon arviointiin ja kehittämiseen.