Hoitajien osaaminen Clostridium difficile -infektioon sairastuneiden potilaiden hoitotyössä
Aurio, Teija (2017)
Aurio, Teija
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101716110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101716110
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Porin perusturvan, kuntoutus-ja sairaalapalveluiden akuutti lyhytaikaishoidon osastolla T4 työskentelevien hoitajien tiedot, osaaminen sekä valmiudet Clostridium difficile -infektioon sairastuneiden potilaiden hoitotyössä sekä Clostridium difficile -infektion torjunnassa. Tavoitteina oli tiedon saanti, osaamisen syventäminen sekä hoitotyön keinojen kehittäminen Clostridium difficile -infektion uusiutumisen ehkäisemiseksi sekä infektion torjumiseksi.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen survey -tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2016 kyselylomakkeella ja kohderyhmän muodostivat osastolla T4 työskentelevät sairaanhoitajat sekä perus/lähihoitajat. Kyselylomakkeessa oli 50 suljettua ja monivalintakysymystä sekä kaksi avointa kysymystä. Kyselyllä selvitettiin vastaajien taustatiedot, hoitotyön kokemus ja tiedot Clostridium difficile -bakteerista, -infektiosta ja -infektion torjunnasta sekä tiedonsaanti koskien Clostridium difficileä.
Tämä tutkimus analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen. Tutkimustulokset esitettiin lukumäärinä ja pieni osa prosentteina. Tulokset selitettiin sanallisesti sekä osa tuloksista taulukoitiin havainnollistamaan tutkimustuloksia. Avoimet kysymykset analysoitiin luokittelemalla samankaltaiset vastaukset ryhmiin ja tulosten perusteella tehtiin yhteenveto.
Tulosten mukaan kyselyyn vastanneilla sairaanhoitajilla sekä perus/lähihoitajilla on hyvä osaaminen kosketusvarotoimien noudattamisessa, käsihygienian toteuttamisessa sekä infektion torjuntaan vaikuttavista hoitotyön menetelmistä. Heikommin oli tietoa Clostridium difficile -bakteerista ja -itiöiden säilymisestä pinnoilla viikkoa pidemmän ajan. Clostridium difficilen yleiset oireet hoitajat tiesivät hyvin, mutta muita oireita tiedettiin heikommin. Tiedonsaantia koskevien kysymysten tuloksissa oli hajontaa. Osa vastaajista koki saavansa tietoa erittäin paljon ja osa koki tiedonsaannin puuttuvan kokonaan.
Jatkossa kehittämiskohteena osastolla T4 voisi olla kosketusvarotoimien tehostaminen sekä potilaiden ja omaisten ohjaaminen Clostridium difficile -infektioiden uusiutumisen ja leviämisen ehkäisemiseksi sekä tiedonsaantia koskevien ohjeiden päivittäminen. Jatkotutkimushaasteena voisi toteuttaa tutkimuksen, jonka avulla selvitettäisiin Clostridium difficile -infektioon sairastuneen potilaan ohjausta sekä sairaalahoidon aikana, että kotiutusvaiheessa. Mielenkiintoista olisi selvittää asiaa sekä potilaiden, että hoitajien näkökulmasta.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen survey -tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2016 kyselylomakkeella ja kohderyhmän muodostivat osastolla T4 työskentelevät sairaanhoitajat sekä perus/lähihoitajat. Kyselylomakkeessa oli 50 suljettua ja monivalintakysymystä sekä kaksi avointa kysymystä. Kyselyllä selvitettiin vastaajien taustatiedot, hoitotyön kokemus ja tiedot Clostridium difficile -bakteerista, -infektiosta ja -infektion torjunnasta sekä tiedonsaanti koskien Clostridium difficileä.
Tämä tutkimus analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen. Tutkimustulokset esitettiin lukumäärinä ja pieni osa prosentteina. Tulokset selitettiin sanallisesti sekä osa tuloksista taulukoitiin havainnollistamaan tutkimustuloksia. Avoimet kysymykset analysoitiin luokittelemalla samankaltaiset vastaukset ryhmiin ja tulosten perusteella tehtiin yhteenveto.
Tulosten mukaan kyselyyn vastanneilla sairaanhoitajilla sekä perus/lähihoitajilla on hyvä osaaminen kosketusvarotoimien noudattamisessa, käsihygienian toteuttamisessa sekä infektion torjuntaan vaikuttavista hoitotyön menetelmistä. Heikommin oli tietoa Clostridium difficile -bakteerista ja -itiöiden säilymisestä pinnoilla viikkoa pidemmän ajan. Clostridium difficilen yleiset oireet hoitajat tiesivät hyvin, mutta muita oireita tiedettiin heikommin. Tiedonsaantia koskevien kysymysten tuloksissa oli hajontaa. Osa vastaajista koki saavansa tietoa erittäin paljon ja osa koki tiedonsaannin puuttuvan kokonaan.
Jatkossa kehittämiskohteena osastolla T4 voisi olla kosketusvarotoimien tehostaminen sekä potilaiden ja omaisten ohjaaminen Clostridium difficile -infektioiden uusiutumisen ja leviämisen ehkäisemiseksi sekä tiedonsaantia koskevien ohjeiden päivittäminen. Jatkotutkimushaasteena voisi toteuttaa tutkimuksen, jonka avulla selvitettäisiin Clostridium difficile -infektioon sairastuneen potilaan ohjausta sekä sairaalahoidon aikana, että kotiutusvaiheessa. Mielenkiintoista olisi selvittää asiaa sekä potilaiden, että hoitajien näkökulmasta.