Päämääränä kaksikielinen kulttuuristaan ylpeä koululainen
Jaako, Hanna (2008)
Jaako, Hanna
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200812124398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200812124398
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus:
Maahanmuuttajien lisääntyvä määrä asettaa haasteita hyvinvointipalveluiden kehittämiselle, myös varhaiskasvatukselle. Esiopetuksen päämääränä on mm. tukea lapsen mahdollisuutta kaksikielisyyteen mutta henkilöstöltä vaaditaan myös lapsen ja vanhempien kieli- ja kulttuuritaustan huomioon ottamista. Käsittelen työssäni, miten esiopetuksen päämäärä täyttyy näiden teemojen osalta.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
Tarkastelen maahanmuuttoa ilmiönä Suomessa ja sen lähikäsitteitä. Kirjoitan, miten monikulttuurisuus näkyy varhaiskasvatuksessa, ja mitä haasteita eri kieli- ja kulttuuritaustainen perhe tuo työntekijöiden arkeen. Paneudun tarkemmin siihen, miten maahanmuuttajataustaisen lapsen kielen kehitystä voidaan tukea esikouluvuotena. Lopuksi käsittelen, mitä tapahtuu kuin lapsi siirtyy esikoulusta kouluun ja millaisia merkityksiä suomenkielen taito saa siellä.
Metodologinen esittely:
Opinnäytetyössäni käytän kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Käytän aineistonkeruumenetelmänä kyselylomaketta, josta esille tulleita asioita analysoin teemoittelun avulla.
Keskeiset tutkimustulokset:
Kyselyistä kävi ilmi, että työntekijät kaipaavat työhönsä lisää tukea toimiessaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja heidän vanhempien parissa. Tuen tarve oli suurin vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Resurssien puute verottaa työntekijöiden mahdollisuuksia tukea lapsen suomen kielen kehitystä ja heidän oman kulttuurin huomioon ottamista arjen työn ohella. Kyselyistä kuitenkin nousi esille, että työntekijöillä on välineitä tukea suomen kielen kehitystä. Yhteisen kielen puute nähtiin luovan omat haasteena työn tekemiselle ja myös lapsen koulun käyntiin.
Johtopäätökset:
Varhaiskasvatuksella on valmiudet tukea maahanmuuttajataustaisen lasten mahdollisuuksia aloittaa koulu. Esikoulu on vaihe, jolloin kielen kehittymistä voidaan tukea luonnollisessa ympäristössä aikuisten ohjauksessa. Kieli on tärkeä ilmaisun väline ja avain yhteiskunnassa toimimiselle, jonka vuoksi siihen on kiinnitettävä huomiota. Tärkeää työssä on kulttuurien aito kohtaaminen ja luottamuksen synnyttäminen vanhempien ja henkilöstön välille.
Maahanmuuttajien lisääntyvä määrä asettaa haasteita hyvinvointipalveluiden kehittämiselle, myös varhaiskasvatukselle. Esiopetuksen päämääränä on mm. tukea lapsen mahdollisuutta kaksikielisyyteen mutta henkilöstöltä vaaditaan myös lapsen ja vanhempien kieli- ja kulttuuritaustan huomioon ottamista. Käsittelen työssäni, miten esiopetuksen päämäärä täyttyy näiden teemojen osalta.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
Tarkastelen maahanmuuttoa ilmiönä Suomessa ja sen lähikäsitteitä. Kirjoitan, miten monikulttuurisuus näkyy varhaiskasvatuksessa, ja mitä haasteita eri kieli- ja kulttuuritaustainen perhe tuo työntekijöiden arkeen. Paneudun tarkemmin siihen, miten maahanmuuttajataustaisen lapsen kielen kehitystä voidaan tukea esikouluvuotena. Lopuksi käsittelen, mitä tapahtuu kuin lapsi siirtyy esikoulusta kouluun ja millaisia merkityksiä suomenkielen taito saa siellä.
Metodologinen esittely:
Opinnäytetyössäni käytän kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Käytän aineistonkeruumenetelmänä kyselylomaketta, josta esille tulleita asioita analysoin teemoittelun avulla.
Keskeiset tutkimustulokset:
Kyselyistä kävi ilmi, että työntekijät kaipaavat työhönsä lisää tukea toimiessaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja heidän vanhempien parissa. Tuen tarve oli suurin vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Resurssien puute verottaa työntekijöiden mahdollisuuksia tukea lapsen suomen kielen kehitystä ja heidän oman kulttuurin huomioon ottamista arjen työn ohella. Kyselyistä kuitenkin nousi esille, että työntekijöillä on välineitä tukea suomen kielen kehitystä. Yhteisen kielen puute nähtiin luovan omat haasteena työn tekemiselle ja myös lapsen koulun käyntiin.
Johtopäätökset:
Varhaiskasvatuksella on valmiudet tukea maahanmuuttajataustaisen lasten mahdollisuuksia aloittaa koulu. Esikoulu on vaihe, jolloin kielen kehittymistä voidaan tukea luonnollisessa ympäristössä aikuisten ohjauksessa. Kieli on tärkeä ilmaisun väline ja avain yhteiskunnassa toimimiselle, jonka vuoksi siihen on kiinnitettävä huomiota. Tärkeää työssä on kulttuurien aito kohtaaminen ja luottamuksen synnyttäminen vanhempien ja henkilöstön välille.