Lasten kokemuksia Silta-projektista elämäntarinan eheyttäjänä
Uschanov, Piia; Virtanen, Sanni (2010)
Uschanov, Piia
Virtanen, Sanni
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005078303
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005078303
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee lasten arviota Silta-projektista, tavoitteenaan saada lapsen ääni kuuluviin ja tehdä näkyväksi lapsen kokemuksia. Pelastakaa Lapset ry. tilasi Silta-projektin ulkopuolisen arvioinnin Lahden ammattikorkeakoululta ja opinnäytetöitä projektin arvioinnista tehtiin yhteensä viisi. Tutkimuskysymysten kautta etsimme vastauksia projektin tavoitteisiin lapsen elämäntarinan ehjemmäksi tulemisesta ja läheissuhteiden muuttumisesta Silta-projektin myötä.
Narratiivisuus, lapsen osallisuus sijaishuollossa sekä sosiaalipedagogiikka osana lastenkotityötä muodostavat opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen. Nämä elementit ovat nähtävissä myös Silta-projektin tavoitteista ja työmenetelmistä. Lisäksi ne tukevat opinnäytetyömme palautteenkeruu tehtävää.
Tutkimuksemme on kvalitatiivinen eli laadullinen. Keräsimme aineiston avoimella kyselylomakkeella, joka oli narratiivinen sekä lasta voimaannuttava. Tutkimusaineistomme koostuu seitsemältä lapselta saaduista vastauksista. Aineiston analysoinnissa käytimme tyypittelyä, vastausten muodostaessa kolme tyyppitarinaa.
Tutkimustuloksista on nähtävissä Silta-projektin vaikutus lapsen elämäntarinan ehjemmäksi tulemiseen ja läheissuhteiden muuttumiseen paremmiksi. Niistä ilmenee myös, ettei muutosta kuitenkaan tapahtunut niiden lasten kohdalla, joilla oli jo valmiiksi ehyt kuva omasta elämästään ja hyvät suhteet läheisiin. Silta-projektilla ei myöskään ollut toivottua vaikutusta niissä tilanteissa, joissa siihen osallistuneen lapsen projekti jäi vaillinaiseksi eivätkä lapsen itselleen läheisiksi kokemat ihmiset olleet siihen osallisina.
Opinnäytetyömme sivuaa narratiivisten menetelmien monipuolisuutta sekä käyttömahdollisuuksia sosionomin työkentällä. Tuomme esiin, ettei menetelmien käytön tarvitse rajoittua vain lastensuojeluun, vaan oman elämäntarinan tarkastelu sopii eri asiakasryhmille ikään ja elämäntilanteeseen katsomatta.
Narratiivisuus, lapsen osallisuus sijaishuollossa sekä sosiaalipedagogiikka osana lastenkotityötä muodostavat opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen. Nämä elementit ovat nähtävissä myös Silta-projektin tavoitteista ja työmenetelmistä. Lisäksi ne tukevat opinnäytetyömme palautteenkeruu tehtävää.
Tutkimuksemme on kvalitatiivinen eli laadullinen. Keräsimme aineiston avoimella kyselylomakkeella, joka oli narratiivinen sekä lasta voimaannuttava. Tutkimusaineistomme koostuu seitsemältä lapselta saaduista vastauksista. Aineiston analysoinnissa käytimme tyypittelyä, vastausten muodostaessa kolme tyyppitarinaa.
Tutkimustuloksista on nähtävissä Silta-projektin vaikutus lapsen elämäntarinan ehjemmäksi tulemiseen ja läheissuhteiden muuttumiseen paremmiksi. Niistä ilmenee myös, ettei muutosta kuitenkaan tapahtunut niiden lasten kohdalla, joilla oli jo valmiiksi ehyt kuva omasta elämästään ja hyvät suhteet läheisiin. Silta-projektilla ei myöskään ollut toivottua vaikutusta niissä tilanteissa, joissa siihen osallistuneen lapsen projekti jäi vaillinaiseksi eivätkä lapsen itselleen läheisiksi kokemat ihmiset olleet siihen osallisina.
Opinnäytetyömme sivuaa narratiivisten menetelmien monipuolisuutta sekä käyttömahdollisuuksia sosionomin työkentällä. Tuomme esiin, ettei menetelmien käytön tarvitse rajoittua vain lastensuojeluun, vaan oman elämäntarinan tarkastelu sopii eri asiakasryhmille ikään ja elämäntilanteeseen katsomatta.