Kuurojen naisten elämää Helsingissä 1960-1970-luvuilla
Malmberg, Katariina; Lindberg, Elsa (2010)
Malmberg, Katariina
Lindberg, Elsa
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005108601
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005108601
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä on selvitetty, millaista elämää kuurot naiset ovat viettäneet Helsingissä 1960–1970-luvuilla. Työssä tutkittiin, millaista oli heidän työelämänsä, perhe-elämänsä ja vapaa-aikansa sekä tunsivatko he sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Tutkittavalla ajanjaksolla suomalaisessa yhteiskuntarakenteessa tapahtui muutoksia, jotka vaikuttivat naisten elämään. Naisten työssäkäynti lisääntyi ja perinteinen käsitys kotiäidin työstä naisen urana alkoi murentua. Yhteiskunnallisesti käytiin vilkasta keskustelua sukupuolirooleista. Naisliikkeet ajoivat aktiivisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa ja tarttuivat epäkohtiin, kuten päivähoitojärjestelmän puuttumiseen. Kuurojen naisten kokemuksia aikakaudelta ei ole aikaisemmin tutkittu. Työssä on haastateltu neljää kuuroa naista heidän kokemuksistaan aikakaudelta. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin teemahaastatteluilla.
Työn on tilannut Helsingin Kuurojen Yhdistys. Tilaajan tarkoituksena on hyödyntää tutkimusta vuonna 2015 tai 2020 julkaistavassa yhdistyksen historiikissa. Työn tavoitteena oli tuottaa tähän tarpeeseen sopivaa materiaalia. Työ tarjoaa uuttaa tietoa Helsingin Kuurojen Yhdistykselle sekä koko kuurojen yhteisölle. Kulttuurituntemuksen näkökulmasta työstä on hyötyä myös viittomakielialalla työskenteleville.
Aineiston perusteella kuurot naiset ovat työllistyneet 1960–70-luvuilla hyvin. Heidän koulutusmahdollisuutensa ovat olleet huomattavasti valtaväestöä heikommat, mutta silti työelämään sijoittuminen on ollut helppoa. Työssäkäynti on nähty myönteisenä asiana, eikä perhe tai suku ole vastustanut sitä. Naiset ovat kuitenkin edelleen olleet päävastuussa kotitöistä sekä lastenhoidosta. Osa haastateltavista jäi lasten syntymän jälkeen pidemmäksi aikaa kotiin. Vapaa-ajan vietossa perheellä ja kuurojenyhdistyksellä on ollut merkittävä rooli. Yhdistyksellä on vallinnut vahva yhteenkuuluvaisuuden tunne, eikä sukupuolten välistä epätasa-arvoa ole esiintynyt. Sen sijaan epätasa-arvoa suhteessa kuulevaan valtaväestöön on ollut havaittavissa.
Työn on tilannut Helsingin Kuurojen Yhdistys. Tilaajan tarkoituksena on hyödyntää tutkimusta vuonna 2015 tai 2020 julkaistavassa yhdistyksen historiikissa. Työn tavoitteena oli tuottaa tähän tarpeeseen sopivaa materiaalia. Työ tarjoaa uuttaa tietoa Helsingin Kuurojen Yhdistykselle sekä koko kuurojen yhteisölle. Kulttuurituntemuksen näkökulmasta työstä on hyötyä myös viittomakielialalla työskenteleville.
Aineiston perusteella kuurot naiset ovat työllistyneet 1960–70-luvuilla hyvin. Heidän koulutusmahdollisuutensa ovat olleet huomattavasti valtaväestöä heikommat, mutta silti työelämään sijoittuminen on ollut helppoa. Työssäkäynti on nähty myönteisenä asiana, eikä perhe tai suku ole vastustanut sitä. Naiset ovat kuitenkin edelleen olleet päävastuussa kotitöistä sekä lastenhoidosta. Osa haastateltavista jäi lasten syntymän jälkeen pidemmäksi aikaa kotiin. Vapaa-ajan vietossa perheellä ja kuurojenyhdistyksellä on ollut merkittävä rooli. Yhdistyksellä on vallinnut vahva yhteenkuuluvaisuuden tunne, eikä sukupuolten välistä epätasa-arvoa ole esiintynyt. Sen sijaan epätasa-arvoa suhteessa kuulevaan valtaväestöön on ollut havaittavissa.