Raakaa fonismia -saksofonin soittotekniset efektit Jan Garbarekin soitossa 1970-luvun alussa
Siirala, Kaisa (2008)
Siirala, Kaisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200812184539
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200812184539
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena on selvittää, miten saksofonisti Jan Garbarek toteuttaa soittoteknisiä efektejä 1970-luvun alun tuotannossaan. Garbarekin soittoa on tutkittu kolmen ääninäytteen avulla. Työmenetelminä on käytetty transkriptiota, emulointia ja analyysiä. Työ sisältää kolme transkriptiota Garbarekin saksofonisooloista levyiltä Afric Pepperbird 1970, SART 1971 ja Triptykon 1972. Emuloinnin eli soittamalla tutkimisen avulla on selvitetty mahdollisia keinoja, miten Garbarek saa aikaan tietyt efektit. Työssä on selvitetty myös sitä musiikillista kontekstia, johon Garbarekin soitto 1970-luvun alussa liittyy sekä Garbarekin musiikillisia vaikutteita, muun muassa John Coltranen free kauden vaikutusta. Työssä on siis sivuttu free jazzin historiaa ja avant garde jazz -tyylin saapumista Eurooppaan. Garbarekin käyttämiä efektejä ovat mm. yläsävelsarjan äänet, multiphonics, split tone, growl-efekti, altissimoäänet, perhosefekti, puolikieli ja vaihtoehtoiset sormitukset. Työssä selvitetään, miten näitä efektejä toteutetaan saksofonilla ja ketkä saksofonistit ovat niitä käyttäneet aikojen saatossa eli sivutaan myös saksofonin soittoteknisten efektien historiaa. Nuotteihin liittyvissä sanallisissa selityksissä analysoidaan, mitä efektiä Garbarek on kulloinkin käyttänyt ja arvioidaan, miten hän on efektit tuottanut. Nämä analyysit muodostavat työn tulososion. Työhön liittyy kiinteänä osana CD-levy, mistä löytyvät sekä työssä analysoidut Garbarekin soolot että nuo efektit myös itseni toteuttamana. CD-levyn kuunteleminen työn lukemisen ohella on tärkeää, sillä on kyse asioista, mille ei ole olemassa vakiin-tuneita nuotinnus- tai sanallistamiskäytänteitä. Kuulokuva kertoo enemmän kuin tuhat nuottia tai sanaa. Työn pohdintaosiossa käsitellään muun muassa sitä, miksi Garbarek käyttää soittoteknisiä efektejä ja mitä efektit välittävät musiikkiin. Nuotinnetuissa esimerkeissä efektit perustuvat enimmäkseen puhtaan äänen soinnin rikkomiseen ja raaistamiseen ja ne välittävät musiikkiin paljon energiaa. Työssä pohditaan myös sitä, miten Garbarekin efektien käyttö on muuttunut vuosien varrella pehmeämpään ja hienovaraisempaan suuntaan. Efektien opettelu on yksilöllistä, sillä paljon riippuu niin soittajan fyysisistä ominaisuuksista kuin instrumentista, suukappaleesta, lehdestä ja kaikkien näiden yhdistelmästäkin. Yksi työn haasteista on ollut sen päätteleminen kuulokuvan pohjalta, miten Garbarek kunkin efektin toteuttaa. Pohdintaosiossa selviää, että efektien opettelu saksofonilla on hyödyllistä ja auttaa oman soundin tai äänen löytymisessä. Tekstistä selviää myös, miten efektien opettelu on muuttanut omaa suhdettani saksofoniin ja missä musiikillisessa maastossa olen efektejä päässyt käyttämään. Lopuksi työssä esitetään, miten työn sisältämiä transkriptioita voi käyttää pedagogisiin tarkoituksiin ja hahmotellaan jatkotutkimusta.