Neulanpistotapaturmat : Hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia parenteraalisen lääkehoidon opiskelusta ja neulanpistotapaturmista
Etelävuori, Julia; Ahtikallio, Jenni; Ronni, Hanna (2010)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Etelävuori, Julia
Ahtikallio, Jenni
Ronni, Hanna
Hämeen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005199797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005199797
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon opiskelijoille sattuu neulanpistotapaturmia harjoitteluissa opiskelun alkuvaiheessa, ja kuinka hyväksi opiskelijat kokevat saamansa opetuksen ja ohjauksen parenteraalisesta lääkehoidosta koulussa ja harjoittelussa. Tavoitteena oli kehittää neulanpistotapaturmien ennaltaehkäisyä ja selkeyttää hoito-ohjeita pistotapaturmien sattuessa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys kerättiin aiheeseen liittyvistä tutkimuksista, lähdekirjallisuudesta, hoitosuosituksista sekä Internetistä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, johon vastasi 72 hoitotyön opiskelijaa. Aineisto kerättiin syksyllä 2009 Hämeen ammattikorkeakoulun vuonna 2008 aloittaneilta opiskelijoilta. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää.
Tulosten mukaan opiskelijat kokivat saavansa riittävästi teoriaopetusta parenteraalisesta lääkehoidosta. Vastaajat tiesivät pistotapaturmien riskeistä ja ennaltaehkäisystä. Pistotapaturmia sattui siitä huolimatta. Opiskelijat eivät mielestään saaneet harjoitella riittävästi, eikä harjoittelupaikoissa annettu tarpeeksi tietoa pistotapaturmatilanteiden sattumisen varalle. Vastaajista vain harva ilmoitti neulanpistotapaturmaa rekisteriin. Tulosten mukaan suurin yksittäinen pistotapaturman syy oli hylsyttäminen.
Tutkimuksen mukaan opiskelijoilla ei ole riittävästi itsevarmuutta parenteraalisessa lääkehoidossa. Opiskelijoiden mielestä pistämisharjoittelua tarvittaisiin enemmän koulussa ennen harjoitteluun menoa. Pistotapaturmat olisivat vältettävissä, sillä opiskelijoilla oli tarpeeksi tietoa riskeistä ja ennaltaehkäisystä. Lääkehoidon passin käytöllä olisi mahdollista seurata parenteraalisen lääkehoidon oppimista, mikäli sen käyttö olisi aktiivisempaa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys kerättiin aiheeseen liittyvistä tutkimuksista, lähdekirjallisuudesta, hoitosuosituksista sekä Internetistä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, johon vastasi 72 hoitotyön opiskelijaa. Aineisto kerättiin syksyllä 2009 Hämeen ammattikorkeakoulun vuonna 2008 aloittaneilta opiskelijoilta. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää.
Tulosten mukaan opiskelijat kokivat saavansa riittävästi teoriaopetusta parenteraalisesta lääkehoidosta. Vastaajat tiesivät pistotapaturmien riskeistä ja ennaltaehkäisystä. Pistotapaturmia sattui siitä huolimatta. Opiskelijat eivät mielestään saaneet harjoitella riittävästi, eikä harjoittelupaikoissa annettu tarpeeksi tietoa pistotapaturmatilanteiden sattumisen varalle. Vastaajista vain harva ilmoitti neulanpistotapaturmaa rekisteriin. Tulosten mukaan suurin yksittäinen pistotapaturman syy oli hylsyttäminen.
Tutkimuksen mukaan opiskelijoilla ei ole riittävästi itsevarmuutta parenteraalisessa lääkehoidossa. Opiskelijoiden mielestä pistämisharjoittelua tarvittaisiin enemmän koulussa ennen harjoitteluun menoa. Pistotapaturmat olisivat vältettävissä, sillä opiskelijoilla oli tarpeeksi tietoa riskeistä ja ennaltaehkäisystä. Lääkehoidon passin käytöllä olisi mahdollista seurata parenteraalisen lääkehoidon oppimista, mikäli sen käyttö olisi aktiivisempaa.