Työaika-autonomia Etelä-Karjalan keskussairaalassa hoitotyöntekijöiden kokemana
Olkkonen, Sirkka-Liisa; Jäntti, Enni; Mäntysaari, Meritta (2010)
Olkkonen, Sirkka-Liisa
Jäntti, Enni
Mäntysaari, Meritta
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052110105
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052110105
Tiivistelmä
Suomalaisten elämä on nykyisin hyvin työkeskeistä. Työ säätelee niin
perhe-elämää kuin vapaa-aikaa. Hoivaan liittyvät työtehtävät lisääntyvät väestörakenteeltaan ikääntyvissä teollisuusmaissa. Muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana hoitotyöntekijöitä poistuu työelämästä runsaasti suurten ikäluokkien myötä. Hoitoalan ikärakenne on muuttunut. Suuri osa terveydenhuollon henkilöstöstä tekee epäsäännöllistä vuorotyötä, joka kuormittaa työntekijää niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisesti. Tämän vuoksi työaikojen toimivuuteen on alettu etsimään ratkaisuja. Henkilöstövoimavarojen niukkuus vaikuttaa työntekijöiden kuormittumiseen. Tämän takia hoitoalalla henkilöstöstä tulee huolehtia entistä paremmin. Työaika-autonomiaa on aloitettu soveltaa hoitohenkilöstön käyttöön 2000-luvun alusta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää työaika-autonomian vaikutuksia, sekä hoitotyöntekijöiden motivaatiota työaika-autonomian käyttöön. Lisäksi selvitettiin, kuinka hoitotyöntekijät ymmärtävät työaika-autonomian. Opinnäytetyön kohteena olivat Etelä-Karjalan keskussairaalan osastot, joilla työaika-autonomia on käytössä. Kyselyyn osallistui kuusi osastoa. Aineisto kerättiin tammikuussa 2010. Opinnäytetyön lähestymistapa oli kvantitatiivinen. Mittari oli puolistrukturoitu kyselylomake. Aineisto kerättiin verkkokyselynä Webropol -ohjelmalla. Kysely lähetettiin 116 hoitotyöntekijälle, vastausprosentti oli 47 % (n=55). Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tämän opinnäytetyön perusteella työaika-autonomia lisäsi työhyvinvointia, yhteisöllisyyttä, sekä helpotti työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Toteutuakseen hyvin työaika-autonomian käyttö vaatii jatkuvaa avointa keskustelua, aikaa ja työyhteisön huomioimista. Säännöllinen koulutus on tarpeen ja uusien hoitotyöntekijöiden perehdyttäminen autonomiseen työaikaan on tärkeää.
Työvuorosuunnittelussa on tärkeää huomioida hoitotyöntekijöiden näkökulma ja työhyvinvointi. Opinnäytetyöntekijät toivovat, että opinnäytetyö edistää
työaika-autonomian kehittämistä Etelä-Karjalan keskussairaalassa.
perhe-elämää kuin vapaa-aikaa. Hoivaan liittyvät työtehtävät lisääntyvät väestörakenteeltaan ikääntyvissä teollisuusmaissa. Muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana hoitotyöntekijöitä poistuu työelämästä runsaasti suurten ikäluokkien myötä. Hoitoalan ikärakenne on muuttunut. Suuri osa terveydenhuollon henkilöstöstä tekee epäsäännöllistä vuorotyötä, joka kuormittaa työntekijää niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisesti. Tämän vuoksi työaikojen toimivuuteen on alettu etsimään ratkaisuja. Henkilöstövoimavarojen niukkuus vaikuttaa työntekijöiden kuormittumiseen. Tämän takia hoitoalalla henkilöstöstä tulee huolehtia entistä paremmin. Työaika-autonomiaa on aloitettu soveltaa hoitohenkilöstön käyttöön 2000-luvun alusta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää työaika-autonomian vaikutuksia, sekä hoitotyöntekijöiden motivaatiota työaika-autonomian käyttöön. Lisäksi selvitettiin, kuinka hoitotyöntekijät ymmärtävät työaika-autonomian. Opinnäytetyön kohteena olivat Etelä-Karjalan keskussairaalan osastot, joilla työaika-autonomia on käytössä. Kyselyyn osallistui kuusi osastoa. Aineisto kerättiin tammikuussa 2010. Opinnäytetyön lähestymistapa oli kvantitatiivinen. Mittari oli puolistrukturoitu kyselylomake. Aineisto kerättiin verkkokyselynä Webropol -ohjelmalla. Kysely lähetettiin 116 hoitotyöntekijälle, vastausprosentti oli 47 % (n=55). Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tämän opinnäytetyön perusteella työaika-autonomia lisäsi työhyvinvointia, yhteisöllisyyttä, sekä helpotti työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Toteutuakseen hyvin työaika-autonomian käyttö vaatii jatkuvaa avointa keskustelua, aikaa ja työyhteisön huomioimista. Säännöllinen koulutus on tarpeen ja uusien hoitotyöntekijöiden perehdyttäminen autonomiseen työaikaan on tärkeää.
Työvuorosuunnittelussa on tärkeää huomioida hoitotyöntekijöiden näkökulma ja työhyvinvointi. Opinnäytetyöntekijät toivovat, että opinnäytetyö edistää
työaika-autonomian kehittämistä Etelä-Karjalan keskussairaalassa.