Illan viimeinen valssi : Runoteos sotiemme veteraanien identiteetistä ja arvostuksesta
Martiskainen, Anu (2010)
Martiskainen, Anu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052710660
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052710660
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on saavuttaa sotaveteraanien elämänkulusta ja elämänviisaudesta entistä syvempi ymmärrys, joka välittyisi ja avautuisi lukijoille tulkintojen kautta. Opinnäytetyön tarkoituksena on myös toimia kaksisuuntaisena välitysteoksena tiedon ja tunteen tasolla.
Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa runoteos, joka sisältää sotaveteraanien mielenkiintoiseen elämään liittyviä, kansanperinteen kannalta merkittäviä tiedollisia ja taidollisia näkemyksiä ja viestejä jälkipolville.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään Espoon Sotaveteraanit ry:n historiaa, identiteettiä, Suomen sotiin liittyvää historiaa, arvostusta ja muistelun merkitystä toimintakyvyn edistämisessä.
Opinnäytetyön empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena teemahaastattelututkimuksena. Siihen osallistui kuusi sotiemme veteraania, joiden syntymävuodet olivat väliltä 1923–1927. Veteraaneja haastateltiin teemahaastattelulomakkeen kysymyksillä, jotka laadittiin opiskelijoiden ja opettajien yhteistyönä. Haastattelut toteutuivat veteraanien kodeissa ja Laurea-ammattikorkeakoulussa.
Haastatteluista poimittiin keskeisiä aiheita, joista muovattiin luovalla otteella runoja ja ajatelmia selkeäksi kokonaisuudeksi. Veteraanien käyttämille sanoille ja kerrotuille tarinoille etsittiin näin syvempiä merkityksiä. Runot rakentuivat yksitellen haastatteluvastausten pohjalta. Tämän prosessin jälkeen työ jaettiin teemoihin: Rintamalla, veteraanien arvostus, veteraanien identiteetti, yhteiskunta ennen ja nykyään, elämänviisaus, yhdistystoiminta ja tulevaisuuden näkymät. Teemojen alle laitettiin aiheisiin sopivat runot.
Tulokset osoittavat, että Sotiemme veteraanien identiteetti on vahva. Arvostus on ollut heti sodan jälkeen heikko, mutta parantunut vähitellen ja on tänä päivänä hyvin korkea. Sotiem-me veteraaneilla on myös vahva itsearvostus. Yhdistystoiminnan merkitys on tärkeä. Haastat-teluissa nousee esiin veteraanien huoli Suomen tulevaisuudesta.
Tämä opinnäytetyö voi parantaa hoitokulttuuria ja tuoda siihen uusia ulottuvuuksia. Yhteis-kunnallisella tasolla se voi vaikuttaa asenteisiin ikääntyvää väestöä kohtaan ja lähentää eri sukupolvia. Elämänohjeet ovat kansanperinnettä ja tarpeellisia kaikille kansalaisille. Työn tekee ainutlaatuiseksi sen kirjoittamisen ajankohta, koska Espoon Sotaveteraanit ry:n vete-raaneja on jäljellä enää vain 1500.
Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa runoteos, joka sisältää sotaveteraanien mielenkiintoiseen elämään liittyviä, kansanperinteen kannalta merkittäviä tiedollisia ja taidollisia näkemyksiä ja viestejä jälkipolville.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään Espoon Sotaveteraanit ry:n historiaa, identiteettiä, Suomen sotiin liittyvää historiaa, arvostusta ja muistelun merkitystä toimintakyvyn edistämisessä.
Opinnäytetyön empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena teemahaastattelututkimuksena. Siihen osallistui kuusi sotiemme veteraania, joiden syntymävuodet olivat väliltä 1923–1927. Veteraaneja haastateltiin teemahaastattelulomakkeen kysymyksillä, jotka laadittiin opiskelijoiden ja opettajien yhteistyönä. Haastattelut toteutuivat veteraanien kodeissa ja Laurea-ammattikorkeakoulussa.
Haastatteluista poimittiin keskeisiä aiheita, joista muovattiin luovalla otteella runoja ja ajatelmia selkeäksi kokonaisuudeksi. Veteraanien käyttämille sanoille ja kerrotuille tarinoille etsittiin näin syvempiä merkityksiä. Runot rakentuivat yksitellen haastatteluvastausten pohjalta. Tämän prosessin jälkeen työ jaettiin teemoihin: Rintamalla, veteraanien arvostus, veteraanien identiteetti, yhteiskunta ennen ja nykyään, elämänviisaus, yhdistystoiminta ja tulevaisuuden näkymät. Teemojen alle laitettiin aiheisiin sopivat runot.
Tulokset osoittavat, että Sotiemme veteraanien identiteetti on vahva. Arvostus on ollut heti sodan jälkeen heikko, mutta parantunut vähitellen ja on tänä päivänä hyvin korkea. Sotiem-me veteraaneilla on myös vahva itsearvostus. Yhdistystoiminnan merkitys on tärkeä. Haastat-teluissa nousee esiin veteraanien huoli Suomen tulevaisuudesta.
Tämä opinnäytetyö voi parantaa hoitokulttuuria ja tuoda siihen uusia ulottuvuuksia. Yhteis-kunnallisella tasolla se voi vaikuttaa asenteisiin ikääntyvää väestöä kohtaan ja lähentää eri sukupolvia. Elämänohjeet ovat kansanperinnettä ja tarpeellisia kaikille kansalaisille. Työn tekee ainutlaatuiseksi sen kirjoittamisen ajankohta, koska Espoon Sotaveteraanit ry:n vete-raaneja on jäljellä enää vain 1500.